Pakko taas jatkaa tätä "aarre"-sarjaa, joka jossain hienostuneessa blogissa voisi tarkoittaa oikeasti harvinaisten tai unohtuneiden levytysten esittelyä, mutta minun tapauksessani rakkaiden cd-muotoisten äänitteiden vapaamuotoista perkaamista. Vaikka on tämänkertainen levy hiukan jäänyt Strapping Young Ladin primus motor Devin Townshendin myöhempien sekoilujen tuotosten varjoon.
Minä olen omistanut tämän levyn siitä saakka kun se ilmestyi vuonna 1997, enkä ole sen jälkeen rakastunut mihinkään muuhun Devin Townshendin levyyn. Muut SYL-levyt eivät ole näin hyviä, ja Townshendin sittemmin omaksuma greisi progemetallijumala -tyyli ei oikein kolahda meikäläiselle.
Mutta City on eri puusta. Se on käsittämättömän turboahdettu paketti äärimmäistä kertosäemetallia. Se nostaa tunnelmaa, se välittää riemun ja alhaisimman alhon tunteita. Devin Townshend on tietysti musiikillinen nero ja mielipuoli, mutta tuntuu että tälle levylle hän on nimenomaan ahtanut henkilökohtaiset demoninsa. Projektimuotoisessa bändissä soittaa rumpuja nykyään Fear Factoryssä soittava legenda Gene Hoglan, jonka rytmityöskentely kuulostaa siltä, että hän kirjaimellisesti pahoinpitelisi patteristoaan hengiltä.
Sanoitukset ovat joko Townshendin freudilaisia unia epävarmuuksien leimaamasta lapsuudesta tai näppärästi riimiteltyjä purkauksia äärimmäisestä ihmisvihasta. Oikeassa olijan taakka on raskas.
More Suited For Life At The End Of The 20th Century
Where Everything Is Art,
And Everything Is Trying To Express It,
Where Everything Is Art,
And Everything Is Trying To Communicate It...
Feasting Like Dogs, You Fucks, Get Out Of My Way
I Warned You...
Hey, The Fools Shall Not Be Entertained
Feasting Like Gods
You Fucks Are In My Way
I Warned You...
Fuck You ... Stupid Human Beings...
Technology Will Be The Second Coming
And It Will Hit Us While You're Looking For A Man
Muita ilonaiheita viime aikoina on tarjonnut muun muassa Disco Ensemblen uusi kappale Your Shadow, josta on julkaistu vasta studiolive-versio, mutta joka lupaa paljon tulevasta. Mielestäni heidän edellinen LÄTTYNSÄ The Island Of... on rikollisen aliarvostettu, sillä se paljastaa kunnolla miten hienoja melodioita bändi osaa kirjoittaa. Tämä tuntuu jatkavan enemmän tai vähemmän samaan suuntaan, paitsi sopivan kokeilevana. HYVÄ!
Sitten on tietysti Lapkon uuden levyn kansi. Hyvin pornograafinen. Olen saanut kunnian kuulla Love-albumin etukäteen, ja voin kertoa että loputtoman laadukas albumi sieltä on tulossa, toukokuun viidentenä päivänä. KUten Disco E:llä, olisi Lab Companylläkin potentiaalia nousta suurempaankin suosioon. Rakastan.
Ei muuta tällä kertaa.
<3
Moi Jussi
Ei oo tarkoitus olla mikään kielipoliisi, mutta onko tuo Devin Townshend kirjoitettu tarkotuksella väärin vai sattuko maan toisiks parhaalle musiikkitoimittajalle kirotusvirhe? Mainio blogi muuten, kiitos siitä.
-Vesku
Terve Vesku! Tämä blogi on siitä vänkä media, että en oikolue tekstejäni enkä myöskään tarkista kirjoitusasuja - toisin kuin "oikeisiin" medioihin kirjoittaessani. Eli kyllä, olen tehnyt kirjoitusvirheen. Sekaannus johtui luultavasti siitä, että The Who'n Pete Townshendin sukunimessä on H, mutta Devin Townsendin nimessä ei.
Kiitos siis korjauksesta :) Ja kohteliaisuudesta! Kukas sitten on sinun mittapuullasi paras, jos saa kysyä? Jos puhutaan kirjoittavista toimittajista, niin löydän montakin itseäni viihdyttävämmin kirjoittavaa.
Tarkoitin radiotoimittajia, ja se paras on ylexän Veli Kauppinen. Kiitos kanavauudistuksen, taidettiin kuitenkin em. toimittajan ohjelma lopettaa. Samoin kuin lähes kaikki muutkin erikoisohjelmat. Nyt siellä heitetään vaan "hyvää" läppää aamusta iltaan.
-Vesku
Disco Ensemblen Your Shadow on aivan mahtava kappale. Viime syksynä kuulin kyseisen biisin livenä Lost in Musicissa Treella ja Miikan ääni vakuutti jo silloin. Suurella mielenkiinnolla odottelen uutta levyä.
Hanski, näin saman keikan, en muista ko. biisiä, mutta muuten keikka oli loistava!