Olin eilen Olympiastadionilla katsomassa Cheekin toista loppuunmyytyä megakeikkaa.
Koko Cheek-ilmiö on varsinkin keikkojen lähestyessä aiheuttanut aivan valtavasti älämölöä, josta suurin osa tuntuu olevan joko älytöntä suuttumusta siitä, että joku arvostelee Cheekiä, tai sitten älytöntä suuttumusta siitä, että joku pitää Cheekistä. En ole laskenut, mutta tuntuu jopa siltä, että on enemmän niitä jotka ovat suuttuneet Cheekin arvostelusta, kuin on niitä jotka oikeasti arvostelevat Cheekiä.
Minä en jaksa nyt hämmentää kumpaakaan näistä sopista, vaan tyydyn ajattelemaan ääneen siitä, miksi juuri Cheek sai myytyä Olympiastadionin kahdesti täyteen.
Ensinnäkin Cheek pystyi "rokkaamaan stadionin", koska se sopii hänen tarinaansa. Miehen narratiivi on rap-uran alusta lähtien ollut saavuttamista, kovaa työtä, menestykseen pyrkimistä, menestyksestä nauttimista ja suuria unelmia.
Hän ei ole tietenkään luonut tätä tarinaa tyhjästä levy-yhtiön neukkarissa, vaan hän vamasti on aidosti sellainen ihminen. Mutta kun tarina on tarpeeksi vahva, ja sen luontainen kehitys johtaa jatkuvasti isompiin asioihin, ihmisten on helppoa innostua tarinasta ja lähteä siihen mukaan.
Esimerkiksi Paula Koivuniemi on valtavan suosittu artisti, mutta hänen tarinansa ei ole tähtiin kurkottamista ja unelmien toteuttamista. Se on enemmänkin viihdetaiteilijuutta, tanssikeikkaa kovalla ammattiylpeydellä. Siksi Paula Koivuniemen mieleenkään ei ole varmasti tullut esiintyä stadioniolla. Samasta syystä stadionia ei varmasti olisi Paulan toimesta myyty loppuun, vaikka hän sitä olisi yrittänytkin - se nyt ei vain sovi hänen tarinaansa.
Toiseksi aika oli nyt kypsä Cheekille lähteä täyttämään stadion. Hänen uransa on ollut tähän asti nousujohteinen, eikä suvantokohtia ole vielä ehtinyt tulla. Pari vuotta sitten hän ei ollut vielä tarpeeksi tunnettu, mutta Vain elämää -ohjelman näkyminen Ruuhka-Suomen ulkopuolella teki miehestä riittävän tutun, jotta kriittinen massa liikahtaa.
Kolmas syy on oikeastaan tärkein. Ainakin eilisellä keikalla koko stadion vaikutti olevan aivan valtavassa hurmoksessa. Sellaisia kokemuksia ihmiset etsivät, ja niistä he ovat valmiita maksamaan. Ja tässä on myös muille isoille artisteille vinkki: Ihmiset haluavat olla osa ilmiötä. Varmastikaan kaikilla paikalla olleilla ei ole kovin läheistä suhdetta Cheekin musiikkiin, mutta mies järkkäsi bileet, joiden tahdissa kenen tahansa on helppo heilua. Painavampi kohde vetää puoleensa kevyempiä kohteita (ehkä kömpelöin painovoiman lain kuvaus...). Minä en maksanut lipustani (sain sen Radio Metro Helsingin juontajalta), mutta rahaa vasten etsin itsekin kulttuurista vastaavia kokemuksia.
Neljäs syy: Cheek on riittävän lähellä kansaa. Hänellä on Vain elämää -tuliaisina versiot Katri Helenan Puhelinlangat laulaa -biisistä ja tietty Kaija Koon Tiniksestä (ihmettelin muuten miksei Kaija ollut eilen laulamassa), sekä iso pino omia hittejä. Hänet tuntee, vaikkei seuraisi musiikkia yhtään, kuten suurin osa suomalaisista tekee. Tai siis ei tee. Ei keskivertoihminen ole kiinnostunut levyjen julkaisuista tai uusien artistien bongaamisesta. He haluavat laulaa hittejä ja kokea isoja kokemuksia - bilettää. Eikä siinä ole mitään väärää, vaikka sellaistakin kritiikkiä tänään Facebookista luin. Jos ihmisiä kiinnostaisi hienot albumikokonaisuudet ja vanhat vinyylilevyt, olisi tälläkin blogilla varmasti paljon enemmän lukijoita (katkera naurahdus).
Tässä syitä miksi ihmiset olivat tulleet paikalle perjantaina ja lauantaina. Miksi he viihtyivät olikin Cheekin ja Suomen parhaiden ääni-, valo- ja kuvaihmisten ansiota (ja tietysti hommia mukana suunnitelleen levy-yhtiön). Show'ta on ruodittu valtavasti kaikkialla, joten tyydyn sanomaan sen, että tutkiskeltuani sydäntäni myönnän, että aidosti nautin keikasta kokonaisuutena, vaikkei Cheekin musiikki kovin lähellä sydäntäni olekaan. Jonne Aaronin kahden pennin steventylerismi hävetti ja jotkut Cheekin tilitysbiisit tuntuivat yläasteikäisen päiväkirjasta repäistyiltä, mutta kokonaisuutena viihdyin. Visuaalinen kokemus varsinkin oli juuri niin huikea kuin kaikkialla hehkutetaan. Sanni näytti totaalisen kuumalta. Ja Villegalle luisuu tasaisesti kohti Suomen Kanye/Weezy/BustaRhymes-menoa - siis mahtavan lookkinsa ansiosta.
MUTTA SIIS
Jos tällä kirjoituksella on joku pointti, olkoon se se, että hyvä että tämä spektaakkelin tärkeys huomattiin. Toivottavasti joku muukin suomalainen artisti kykenee johdattamaan tarinansa loogisesti kohti sitä pistettä, että stadionilla saadaan kokea muitakin yhtä hekumallisia iltoja.
Eivät ihmiset ole nimittäin aikojen saatossa muuttuneet mihinkään: Leipää meillä on vaihtelevasti, mutta kuitenkin melko varmasti. Sen jälkeen tarvitaan vain sirkushuveja, joista olemme valmiit maksamaan ja niistä yhdessä riemuitsemaan.
Hae tästä blogista
Minä

Kuka minä olen?
Olen musadiggari, kirjaintoilija, laitteista innostuja ja juoksija. Siviiliammatiltani olen Nelonen Median radioiden musapäällikkö. Blogin mielipiteet eivät liity työpaikkani toimintaan. Jos haluat laittaa postia, se onnistuu jussi.mantysaari(ät)gmail.com
Suositut tekstit
- Kesän ja syksyn lukupäiväkirja 2024
- Spotify teki oikein
- Toukokuun lukupäiväkirja 2024
- Kaikkien aikojen kovimmat suomalaiset hiphop-levyt top 5
- Faijan vinyylikokoelma -kilpailu
- Livearvio: Paukutusjengi @ Gloria 18.10.2013
- Levyarvio: Beck - Morning Phase
- Miltä tuntuu juosta maraton?
- Bad Piggies on paras kännykkäpeli + 3 parasta romaanin aloitusta
- Levyarvostelu: Alice In Chains - The Devil Put Dinosaurs Here
Uusimmat kommentit
Satunnaisotoksia
Blogeja
Aiemmin ajateltua
- marras 2024 (1)
- kesä 2024 (1)
- huhti 2024 (1)
- maalis 2024 (1)
- joulu 2023 (1)
- kesä 2023 (1)
- huhti 2023 (1)
- joulu 2022 (3)
- elo 2022 (4)
- heinä 2022 (3)
- huhti 2022 (1)
- maalis 2022 (1)
- helmi 2022 (1)
- tammi 2022 (1)
- joulu 2021 (4)
- marras 2021 (2)
- loka 2021 (1)
- syys 2021 (3)
- elo 2021 (1)
- kesä 2021 (1)
- touko 2021 (2)
- huhti 2021 (2)
- maalis 2021 (1)
- helmi 2021 (2)
- tammi 2021 (2)
- joulu 2020 (2)
- marras 2020 (1)
- loka 2020 (2)
- kesä 2020 (2)
- touko 2020 (1)
- huhti 2020 (2)
- maalis 2020 (2)
- helmi 2020 (2)
- tammi 2020 (2)
- joulu 2019 (2)
- syys 2019 (2)
- elo 2019 (3)
- heinä 2019 (1)
- kesä 2019 (1)
- touko 2019 (1)
- huhti 2019 (1)
- maalis 2019 (3)
- helmi 2019 (2)
- joulu 2018 (1)
- marras 2018 (2)
- syys 2018 (4)
- elo 2018 (3)
- heinä 2018 (2)
- kesä 2018 (1)
- touko 2018 (2)
- huhti 2018 (1)
- maalis 2018 (1)
- helmi 2018 (1)
- tammi 2018 (1)
- joulu 2017 (2)
- marras 2017 (2)
- loka 2017 (4)
- syys 2017 (3)
- elo 2017 (4)
- heinä 2017 (3)
- kesä 2017 (3)
- huhti 2017 (3)
- maalis 2017 (1)
- helmi 2017 (3)
- tammi 2017 (5)
- joulu 2016 (3)
- marras 2016 (5)
- loka 2016 (6)
- syys 2016 (3)
- elo 2016 (6)
- heinä 2016 (5)
- kesä 2016 (4)
- touko 2016 (4)
- huhti 2016 (5)
- maalis 2016 (10)
- helmi 2016 (5)
- tammi 2016 (5)
- joulu 2015 (8)
- marras 2015 (8)
- loka 2015 (6)
- syys 2015 (7)
- elo 2015 (7)
- heinä 2015 (8)
- kesä 2015 (6)
- touko 2015 (11)
- huhti 2015 (11)
- maalis 2015 (8)
- helmi 2015 (12)
- tammi 2015 (9)
- joulu 2014 (12)
- marras 2014 (13)
- loka 2014 (11)
- syys 2014 (11)
- elo 2014 (12)
- heinä 2014 (13)
- kesä 2014 (11)
- touko 2014 (11)
- huhti 2014 (15)
- maalis 2014 (15)
- helmi 2014 (19)
- tammi 2014 (17)
- joulu 2013 (15)
- marras 2013 (16)
- loka 2013 (17)
- syys 2013 (17)
- elo 2013 (13)
- heinä 2013 (6)
- kesä 2013 (1)
- touko 2013 (6)
- huhti 2013 (6)
- maalis 2013 (7)
- helmi 2013 (8)
- tammi 2013 (7)
- joulu 2012 (8)
- marras 2012 (10)
- loka 2012 (7)
- syys 2012 (9)
- elo 2012 (7)
- heinä 2012 (6)
- kesä 2012 (6)
- touko 2012 (5)
- huhti 2012 (5)
- maalis 2012 (5)
- helmi 2012 (4)
- tammi 2012 (2)
- joulu 2011 (9)
- marras 2011 (9)
- loka 2011 (8)
- syys 2011 (11)
- elo 2011 (10)
- heinä 2011 (5)
- kesä 2011 (8)
- touko 2011 (12)
- huhti 2011 (17)
- maalis 2011 (13)
- helmi 2011 (12)
- tammi 2011 (11)
- joulu 2010 (8)
- marras 2010 (9)
- loka 2010 (15)
- syys 2010 (16)
- elo 2010 (1)
He tajuavat mistä on kyse:
MAINOS!!!
Muista myös Suomen paras populaarikulttuuri-podcast Mäntysaari ja Nivala.
Eilen keskusteltiin hyvän ystäväni kanssa Cheekin suosiosta ja päädyttiin molemmat siihen tulokseen, ettei oikein ymmärretä, miten Cheek on niin suosittu. Mainitsemasi iskelmähitit ehkä ovatkin avain tajuamiseen. Tutuista sampleista ja covereista on helppo rakentaa crossover-suosiota genrelle, joka ei loppupeleissä ole kauhean tuttu ympäri maan. Tuskin siitäkään on haittaa ollut, ettei Cheekiä ole kauheasti kiinnostanut suosion edessä nöyristellä. Ehkä vielä joskus pääsen Cheek-hysteriasta jyvälle.
Itse en oikein kyllä Cheekin musiikista perusta. Toki sen ymmärrän, miksi Cheek juuri Olympiastadionin täyttämään pystyy. Itse Cheekhän ei ole mikään mestari räppärinä. Hyvin miehen musa on kumminkin markkinoitu ja sehän se onkin suosion saamisessa tärkeää. Muutenkin musiikki on sellaista koko kansan musiikkia, johon voi pikkutytöt sekä mammat ja ynnä muut samaistua. Tässä nyt ei ollut mitään uutta tietoa, mutta tulipahan vain sanottua. :)