Olen huomannut, että tässä Spotify-duunissa tulee väkisinkin kerättyä talteen kovia biisilöytöjä. Tuo ensimmäinen Viikon biisit -kirjoitus osoittautui menestykseksi, joten ajattelin julkaista näitä jatkossakin. En kuitenkaan välttämättä joka viikko, vaikka nimi siihen suuntaan viittaakin.

Kaikki näistä eivät ole ihan uusia biisejä, mutta enemmänkin biisejä joihin olen jäänyt jumiin ja joita pidän kovimmista kovimpina.

Ensin täytyy mainita ruotsalainen tuottaja-säveltäjä Erik Hassle, jonka pari viikkoa sitten ilmestynyt No Words -sinkku on AIVAN TAJUTTOMAN KOVA. Ruotsissa tämä on ollut hitti ilmestymisestään lähtien, ja toivon että muu maailma tajuaa seurata perässä. Kesähitti jos joku. Kuunnelkaa ja palvokaa.




Sitten Kuningasidea, jonka viime kesänä ilmestyneen Nimi on enne -levyn neljäs single on tämä Yksin Pariisiin (tai oikeastaan siitä tehty remix jossa mukana Pyhimys). Kuulin biisin jo alkuvuodesta, eikä se tehnyt suurta vaikutusta, mutta eräänä päivänä autoa ajaessani kuulin sen Radio Novalta, ja kas, se teki jäljen. Parasta tässä on hieno poljento, "oikeilla soittimilla" tehty hiphop-biitti. Talvella ei toiminut, nyt toimii.




Adam Lambert on tehnyt levyä Max Martinin kanssa, ja viikko sitten kuultiin tuloksia. Ghost Town on maxmartinmaisesti (olisko Shellback myös mukana tässä) perverssin röyhkeästi ajan hermolla. Aviciin akustinen kitara -EDM on yhdistetty Martin Garrixin ja muiden klubimpaan soundiin - ensin tietysti esitellään FourFiveSeconds-tyyliin vähäeleisesti uskomattoman hieno melodia. Näkee ketkä pärjää.



Sitten vielä Norjan DJ-jumalat Matoma ja Kygo, jotka vääntävät molemmat tropical houseksi kutsuttua tämän vuoden soundia.

Matoman biisi on ollut jo hitti pidempään, ja jos minä saisin päättää olisi tässä Suomenkin kesähitti mallia 2015. Tosin se tulee olemaan joku kotimainen biisi tietysti - kuulin eilen yhden vahvahkon ehdokkaan mutta siitä lisää myöhemmin. Joka tapauksessa Matoma otti Notorious B.I.G.:n vanhan jumal-säkeistön, Ja Rulen vähemmän hienon säkeistön ja höysti kokoon tajuttoman kovan pommin Ralp Tresvantin kertsilaululla. Ruokavertauksesta räjähdykseen, mutta ihan sama, haluan vain alleviivata tämän biisin hienoutta.

Kygo-fanituksestani kaikki jo tietävätkin , mutta nyt kun mies vihdoin sai Sexual Healing -versionsa Spotifyyn, on asia syytä nostaa pöydälle uudestaan. Vastustamaton soundi, tekee mieli mennä terassille juomaan kaljaa välittömästi kun kuulen tämän. Veikkaan että Kygon tähti nousee tämän kesän aikana aivan uudelle tasolle, vaikka hän on tulikuuma jo nyt.

Kygo eli Kaigou on norjalainen nuori mies, joka tuottaa konemusiikkia. Olen tämän alkuvuoden aikana ihastunut hänen soundiinsa.

Kygo on siitä tyypillinen konemusiikin tuottaja, että hän on luonut tunnistettavan soundin. Tai sitten hän on omaksunut soundinsa muualta, sillä hänen tekemäänsä musiikkia kutsutaan tropical houseksi. Wikipedia kertoo, että kyseisen tyylin on kehittänyt australialainen dj-tuottaja Thomas Jack.


Se ja sama minulle, Kygon tunnistettava tyyli joka tapauksessa puree. Kuten usein käy, Kygo nousi maineeseen remixeillä. Hänen Soundcloudinsa on täynnä hienoa kygotettua materiaalia.


Olen viime aikoina usein tehnyt töitä Kygon Soundcloudin tahtiin, ja huomaan että se vie minut samantapaiseen paikkaan kuin vaikkapa DJ Shadow'n Entroducing tai James Blaken levyt. Miellyttävään paikkaan.


Kygon eka oma hitti on nimeltään Firestone, ja jos olet yhtään kuunnellut sivistyneitä radioita, olet varmasti kuullut myös tuon biisin. Alkuvuoden parhaita pop-biisejä, vaikka rakenteeltaan onkin enemmän Robin Schultz -remiksien tyyppinen epäbiisi, joka alkaa ja loppuu samanlaisena.

Huomaan, että kun kirjoitan yleensä levyistä tai keikoista, niin artistista yleisesti kirjoittaminen vaatisi erilaista otetta. Ehkä tyydyn tähän loppuun toteamaan, että ensi vuonna Kygolla on edessään haastavat paikat, kun tropical house on mennyt pois muodista, ja pitäisi keksiä joku uusi soundi.

Mutta näille biiseille hänen soundinsa sopii täydellisesti. Upotkaa pumpuliin, hyvät naiset ja herrat, blogini lukijat.