Pistepistettä on helppo pilkata. Mutta häntä on myös helppo rakastaa.
Olisiko ollut viime vuonna, kun kuulin tämän Jakomäestä (tai muusta lähiöstä, en muista varmaksi) kotoisin olevan tyypin ekan singlen Elän sut uudestaan. Hän näyttää promokuvassaan Malmin kirjaston sivarilta, jolla saattaa olla ongelmia kevyiden huumeiden kanssa. Hänen laulussaan on hassu lespaava s ja varsin omaperäinen fraseeraus. Hänen biisinsä kertovat - tietysti - rakkaudesta.
MUTTA jotain siinä biisissä on. Pistepiste lähestyy musiikkia kevyelti r&b-kulmasta, mutta vahvasti Juha Tapio tai Samuli Putro olkansa takana vahtien. Tämä ei ole Suomessa mikään helppo juttu klaarata sen, mutta kaikesta ilmeisestä pilkattavuudesta huolimatta hän on päässyt ihoni alle.
Seuraavat sinkut Viljaa ja Hetken maailma on tässä vain vahvistivat tätä käsitystä. Pistepiste loi oman tyylinsä, ja heti kun pääsen mielessäni hiukan naurahtelemaan sille, se tekeekin yhtäkkiä piston siihen aivojen herkkyyttä aistivaan alueeseen, jonka orjana minun musiikkimakuni kulkee.
"Imago" ja "tarina" ovat sitä paitsi onnistuneita. Pistepiste on se röökaava kovis, joka opiskeli amiksessa hitsausta. Mut sitte KUITENKIN siellä sykkii herkkä sydän, joka salaisiin muistivihkoihin kirjaa värssyjä LIKOILLE. Tässä tarinassa ei ole mitään falskia, ja siksi tämä koko levy toimii.
JOS nyt jostain pitää marista, niin Hetken maailma on tässä -levyn biiseistä monet ovat hyvin samantyyppisiä. Pistepiste on karrikoidusti säveltänyt yhden hyvin omanlaisensa biisin, jota hän versioi. Mutta kolme singleä eivät suinkaan ole ainoat huippuhetket, vaan esimerkiksi Vettä kämmenellä, Kakofoniaa ja Yksinäisyyden haudalla ovat vähintään yhtä hienoja biisejä.
Sanoitukset kompastelevat myös paikoin, mutta sekin on minusta melkeinpä parempi juttu kuin sellaiset "ammattisanoitukset", joissa orjallisesti etsitään jotain näppärää kielikuvaa rakastamiselle tai eroamiselle.
Mutta kertokaapa mitä tarkoittaa Hetken maailma on tässä -biisin kohta "silmät kiinni ja monitorit huutamaan, ei oo mitään muuta kuultavaa"? Tai Yksinäisyyden haudalla, jossa lauletaan "ensin mun sydänkäyrä suoraa viivaa, sitten sukelsit mun kaulaliinaan".
Kuulostaa melko psykedeeliseltä tuo kaulaliinaan sukeltaminen?
