Niin se mieli muuttuu. Vielä vähän aikaa sitten olin että "nevö bänditatuointeja NEVÖ EVÖ!" (suomeksi siis olin miettinyt etten pysty ottamaan kun en ollut NIIN varma mistään bändistä).
Sitten näin teini-iän megasuosikkini Deftonesin - joka toki levyilläkin on ollut koko ajan kovassa vedssa - livenä Circuksessa ja oli pakko hakea White Pony -tatska. Tämä oli siis about seuraavalla viikolla tuosta keikasta.
Kuvan pari kuukautta vanhasta Deftones-tatuoinnista näet tässä.
NOH, sain entisestä duunipaikasta läksiäislahjaksi tatuointilahjakortin Legacy Tattoohon, jossa melkein kaikki muutkin kuvani on otettu, joten aivot rupesivat raksuttamaan seuraavaa mahdollista kuvaa.
Wish You Were Here on MELKEIN paras Pink Floydin levy, ja Shine On You Crazy Diamond kenties paras biisi. Se on sitäpaitsi niin hieno lause (ja hienolle hullulle Syd Barrettille omistettu), että päätin sisällyttää sen positiivisen sanoman tähän kuvaan.
Googlailin aiheesta tehtyjä tatuointeja ja AVOT. Idea oli kirkastunut. Sitten vaan Walk In Fridayna Legacyn ovesta sisään ja idea siirtyy ihoon - ei mitään varauksia, suoraan tuleen vain! Kuvan viisi tuntia vanhasta tatuoinnista näet tässä.
Miami Ink on tavallaan pilannut tatuoinnit. Niissä on toki usein joku tarina, ja se on hieno asia, mutta Miami Inkin jälkeen tuntuu että ihmisillä on joku tarve tulla sinne tuoliin tilittämään jotain "my grandfather was in Vietnam and he gave me a rose so I want rose tattoo" -balladia. Minun mielestäni on pääasia, että siitä tulee hyvä fiilis! Vaikka toki itsellänikin on yksi erittäin henkilökohtaisen tarinan sisältävä tatuointi, mutta myös hyvän fiiliksen kauniita kuvia.
Olen puhunut.
Come on you raver you seer of vision
Come on you painter
You piper you prisoner and shine.
Minulta löytyy kaksi bänditatuointia, joista toista on suunnitelmissa jatkaa pienellä kunnianosoituksella bändin kesällä menehtyneelle saksofonistille. Bänditatuointia en ikänä ottaisi ellei bändillä olisi suurikin osa elämässäni. Tässä tapauksessa tuli selätettyä masennus, itsetuhoisuus ja pari muuta juttua siinä sivussa tuon musiikin avulla.
On myös aivan ihana kuulla tarinoita muiden ihmisten kuvien taustalta. Yhdyn kuitenkin mielipiteeseesi siinä, ettei aina tarvitse olla superhyvää tai kuulijansa itkemään saavaa tarinaa. Vaikken silti katsoisikaan kovin hyvällä, jos joku ottaisi bänditatuoinnin vain koska se logo näyttää kivalta, bändistä viis...
Jossain vaiheessa tulen ottamaan kuvan kahdesta meritähdestä, joista toisella on sateenvarjo. Se vain syntyi paperille kauan aikaa sitten. Ei sen kummoisempaa tarinaa, mutta rakastuin tuohon luonnokseen kun sen ensi kerran näin. Siinä on minusta aivan tarpeeksi tarinaa. "Miten tää kuvaa sua ja sun elämääs?" tulee varmasti olemaan yksi yleisimpiä kysymyksiä, mutta uskon kuvan olevan sen arvoinen.
Mulla on yksi tautointi (atm), ja Pulun tavoin se liittyy masennuksen selättämiseen ja siihen, miten suuri osa bändillä oli siinä vaiheessa elämässäni. Lisäksi se on ilman merkitystäkin kaunis kuva.
Toisesta tatskasta oon tietty haaveillut pitkään, mutta haluisin ottaa sen sitten, kun on taas jotenkin merkityksellinen aika. Jonkin ajanjakson päättyminen tai vastaavaa.. Sekin tulee kyllä olemaan bänditatuointi, mutta lyriikoiden kautta.
Mutta ei sen kuvan takana aina tarvitse sen suurempaa tarinaa olla, tietenkään. :)
Pulu ja June, minä tietenkin vähän kärjistin :) Tärkeä tatuointi on tärkeä tatuointi, siitä ei pääse minnekään. Eikä siis ollut missään nimessä tarkoitukseni vähätellä sellaisia, onhan itsellänikin sellaisia. Kyllä tuo uudenkin tatuoinnin teksti tuntuu erittäin tärkeältä :)