On se vaan tänäkin vuonna paras suomalainen musiikkiviihdeohjelma koskaan. Nimittäin The Voice of Finland eli twittavallisemmin #tvof.

Nimittäin sen verran antaumuksella olen jälleen ruudun ääressä viihtynyt etten nyt malta olla kirjoittamatta jotain neljästä äsken finaaliin äänestetystä laulajasta. Kauden alussa kirjoitin silloisista suosikeistani, joista ei ole tämän jakson jälkeen enää kukaan jäljellä.

Tänään käytiin siis kahdeksan laulajan semifinaali. Joka tiimistä oli jäljellä kaksi laulajaa joista toinen tiputettiin illan lopuksi pois.

Taso oli sinänsä hyvä, ettei siellä mitään noloja fiaskoja ole joukossa (vrt. Idols pari viimeistä vuotta), mutta aika outo oli silti semifinaalin tulos, ainakin minun korvilleni. MUISTAKAA MYÖS, että finaaliinmenijät ja ne, jotka tältä kaudelta oikeasti menestyvät artisteina on tietysti ihan eri asia.

Äänestyssysteemi oli jälleen todella outo ja epäselvä. Ensin tuomarit jakoivat äänet 60-40, sen jälkeen tuli jotain Deezer-ennakkoääniä (kuinka monta Deezer-käyttäjää Suomessa on?) ja sitten perinteiset puhelinäänet. Lopputuloksena oli hyvää tv-viihdettä, mutta artistisen lahjakkuuden kannalta onneton mahalasku.

Mennäänpä pareittain. Boldattuna jatkoonmenijä.

Michaelin joukkueesta vastakkain olivat Tiia Erämeri ja Siru Airistola.

Tiia on ollut yksi kovimmista yllättäjistä tämän vuoden kisassa. Vähän karski poikatyttö, jolla on laulaessa persoonallinen irvistys. Veti tänään Etta Jamesin At Lastin. Tuhahtelin heti aluksi, että just, Etta Jamesia ei voi kukaan tässä kisassa klaarata, mutta Tiian veto oli itse asiassa tämän illan parasta antia!

Sirun Celine Dion -veto perustui siihen, että hän pystyy laulamaan todella korkealta. Loppu siinä meni huutamiseksi, eikä biisissä ollut kovinkaan paljoa tunnetta. Tiia oli helposti parempi, ja hänellä olisi myös artistina tulevaisuutta, toisin kuin kabareehen sopivalla Sirulla.

Elastisen joukkueessa vastakkain olivat Erik Niemi ja Emma Schnitt.

No, tämä oli illan pareista vähiten oikeusmurha. Emma on upea laulaja, jolla on aidosti persoona mukana tulkinnassa. KUITENKIN Erik Niemi olisi potentiaalisesti Suomen seuraava suuri pop-tähti! Minä jos kuka musiikkipäällikkönä tiedän, miten vaikea Suomessa on breikata puhdasveristä popparia, ja Eriksissä olisi tähän ainesta. Ed Sheeran -veto oli huikea, ja Erikin kun saisi laulamaan suomeksi sellaista snadisti soulahtavaa poppia niin a vot! Mahtava tyyppi.

Emmastakin voi toki tulla vaikka mitä, mutta tuollaista isojen balladien laulajaa me ei varsinaisesti tarvita. Eli hänen tulisi löytää itsensä vielä tarkemmin, ja pian.

Miran joukkueesta vastakkain olivat Sofia Tarkkanen ja Tuuli Okkonen.

Okei, Sofian veto ei tänään ollut paras mahdollinen. Matkalla etelään ei ole Pariisin kevään vahvimpia biisejä, eikä hän saanut siihen itseään mukaan kuten edellisiin loistaviin tulkintoihinsa (tsekatkaa etenkin Lonely Boy). Sofia on kuitenkin suosikkini kaikista tämän kauden laulajista, ja uskon että hänessä olisi potentiaalia ihan oikeaksi levyttäväksi ja menestyväksi artistiksi. Ja onkin.

Tuuli on taitava ja teatraalinen laulaja, jolle pitää antaa propsit Kate Bushin upean biisin klaaraamisesta. Hän on kuitenkin melko persoonaton artistina, ja onkin enemmän taitava imitaattori kuin artisti. Teatteri-kabaree-varieteemaailmaan oiva tekijä, kuten Sirukin.

Annen joukkueesta vastakkain olivat Juho Schroderus ja Jussi Kari.

Okei, tämä oli käsittämättömin tuomio. Juho Schroderuksen olisi TIETYSTI pitänyt laulaa jotain muuta kuin joku outo Toton paskabiisi, MUTTA hän on artistina tuhansia kilometrejä (tai millä asteikolla haluatte artistin hyvyyttä nyt sitten mitatakaan) edellä Jussi Karia, joka on hyvä karaokelaulaja, mutta ei artisti.

Juho Schroderus on osoittanut, että huolellisella a&r-työllä hän on valmis tähtiartisti. Herkkä tulkitsija, naiset valuvat mahlaa. Jussi Kari yllätti edellisellä kerralla, mutta hänen Under the Bridgensä oli ihan Anna K -meininkiä. Epäilen, ettei hän oikein ymmärtänyt mitä lauloi.

JOS OLISIN a&r, tekisin MUUTAMAN SINGLEN Erik Niemen, Sofia Tarkkasen ja Juho Schroderuksen kanssa. Niiden perusteella katsoisin kenen kanssa kannattaa tehdä levy. Muut ovat tarjonneet meille hienoa tv-viihdettä, mutten usko että heistä on ainakaan vielä levyttäviksi artisteiksi. Mikko Sipolan ja kumppaneiden seuraksi TVOF-limboon sitten vaan.