Kirja-arvio: Marc Maron - Attempting Normal

Ei päivää ilman kirja-arviota tässä blogissa! Tällä viittaan tietysti siihen, että eilen julkaisin arvion Esko Valtaojan Kaiken käsikirjasta. Hyvä kirja.

Kuten olen blogissa monesti aiemminkin tunnustanut, olen Marc Maronin fani. Outoa kyllä, löysin ensin hänen stand uppinsa viime vuonna, ja vasta sitten TÄMÄN BLOGIN AVULLA WTF-podcastin, jota nykyään kuuntelen päivittäin koiran kanssa lenkillä.

Attempting Normal on Maronin pari viikkoa sitten ilmestynyt omaelämäkerrallinen anekdoottikokoelma, joka sai kunnian olla ensimmäinen koskaan ennakkotilaamani kirja. Kindle toimitti kirjan laitteeseeni julkaisupäivänä. Homma toimii, peitto heiluu, kuten suuri ajattelija J. Suvanto on lausunut.

Haluan tosiaan korostaa, että kyseessä ei ole Maronin elämäkerta, vaikka kirja kertaakin hänen elämänvaiheitaan. Totuus on, että podcastia kuuntelemalla saa paremman kuvan hänen elämästään. Ja vaikka teksti on sujuvaa, kyllä Marc on ensimmäisenä PUHUJA ja sitten vasta kirjoittaja.



Parastahan koko miehessä on podcastin tarina. 20 vuotta stand uppia, tv-esiintymisiä ja radio-ohjelmia. Sitten jälleen yksi romahdus pohjalle, toisen avioliiton hajoaminen ja tyhjyys. Siitä tyhjyydestä syntyi WTF-podcast, joka on inspiroinut minut ja Jani Nivalan tekemään Suomen parasta populaarikulttuuri-podcastia. Ja kuinka ollakaan, Maronista tuli suositumpi kuin koskaan, ja tämä vain juttelemalla koomikoiden kanssa ukon omassa autotallissa Los Angelesissa.

Attempting Normal pyrkii markkinoimaan Maronin TÄNÄÄN USA:ssa starttaavaa sitcomia Maron. Siinä on mielenkiintoisia tarinoita, mutta kuten todettua, se ei ikävä kyllä ole omaelämäkerta. Oikeastaan kirjan tärkein sanoma (joka on juuri tuo tyhjyys ja sen päälle rakennettu WTF) kerrotaan parhaiten kirjan loppuun laitetussa keynote-puheessa, jonka Maron piti Just for Laughs -komediafestivaaleilla Montrealissa vuonna 2011.

Hajanaisesta kirjasta parhaiten jäi mieleen miehen mielisairaus. Kaikki koomikot ovat varmasti jollain tavalla hulluja, mutta Maron on mahtavan neuroottinen. Ja tietysit isäsuhde on aivan totaalisen rikkinäinen ja toimimaton. Myös suhde kissoihin on kiehtova. Maron ei halua edes ottaa kilttejä kotikissoja, vaan hän itsepintaisesti kesyttää villiintyneitä yksilöitä. 

En siis ole valtavan innoissani tästä kirjasta, mutta tutustukaa hyvät ihmiset Marc Maroniin, joko Spotifystä stand up -levyihin, tai sitten WTF-podcastiin, joka näköjään sekin on lisätty Spotikkaan! Mies on nero, vaikka pitääkin kissoista enemmän kuin koirista.

Posted in , , | 7 Comments

Kirja-arvio: Esko Valtaoja - Kaiken käsikirja

Olin ostamassa kirjakaupasta (Suomalaiset Kirjakaupat ovat nykyään ihan vitsejä, siellä on penaaleja ja "100 lausetta rakkaudesta" -kirjoja enemmän kuin romaaneja!) isälle syntymäpäivälahjaksi Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajaa (isäni on huittislainen joten mielipidettä kirjasta hänestä on mahdotonta saada irti, hyväksyvää muminaa lähinnä), kun törmäsin tiskillä ohittamattomaan tarjoukseen: Esko Valtaojan kehuttu Kaiken käsikirja 20 eurolla! Ki-tois, sanoisi Östermanin Nalle.

Ensinnäkin hiljattaisen kirjastoreissujen ja tämän Valtaojan johdosta minun on ollut pakko luoda "uudenlainen" lukemistilanne itselleni: Viimeisen vajaan vuoden olen lukenut iPadin Kindleltä sängyssä, kun naiseni nukkuu vieressä. Ei tarvita lukuvaloa kun iPadin taustavalo kajastaa ja Kindle-softassa on kaikki tarvittava kirjallisuus. Kaiken käsikirja on paperikirja, sitä ei voi lukea pimeässä!

Niinpä olen lukenut sitä sohvalla viikonloppuisin ja iltaisin.

Nyt tiedätte tämänkin, pyytämättä ja yllättäen.

Esko Valtaojan julkisesta hahmosta pidän. Hän on aika charmantti mies, mitä tukee se, että kerran näin hänet helsinkiläisessä Moskova-baarissa (tai Mocba tai miten hitossa se kirjoitetaankin) neljän omanikäisensä naisen kanssa. He joivat sivistyneesti viiniä, ja ne kaikki neljä naista olivat AIVAN lääpällään hra Valtaojaan. Joka on siis naimisissa, joten luultavasti yksi naisista oli hänen vaimonsa. Ei hän siis käyttäytynyt "sopimattomasti" näiden naisten kanssa, mutta he olivat selvästi myytyjä parrakkaan tähtitieteilijän jutuista.

Nyt tiedän Valtaojasta muutakin, kuin että on charmantti kaveri. Nimittäin sen, että hän on vielä älykkäämpi kuin olin kaikista hehkutuksista ajatellut. Kaiken käsikirja on erittäinkin kansantajuinen yleiskatsaus siitä, mitä tiede on saavuttanut historiansa aikana. Se on myös yleiskatsaus siitä, mitkä ovat tärkeimpiä virstanpylväitä planeettamme, maailmankaikkeuden ja ihmisen historiassa - ja mitä tiede ei ole pystynyt selvittämään, mitä se luultavasti selvittää tulevaisuudessa, ja mikä on tieteen ja uskonnon suhde.

Otsikkonsa mukainen kirja siis! Kaiken käsikirja. Ja kaikki tämä aavistuksen yli 200 sivun aikana. Kerta kaikkiaan, PALVON.



Eräs ystäväni kommentoi Facebookissa, että hänen isänsä oli saanut tämän kirjan joululahjaksi, "eikä ole sen jälkeen paljon muusta puhunutkaan". En tunne kyseistä isää, mutta voin hyvin kuvitella. Tämä on pakko ostaa jokaiseen hyllyyn, josta jo löytyy Stephen Hawkingin Ajan lyhyt historia (itse asiassa Valtaoja päivittää joitain Hawkingin kirjan kirjoittamisen aikaan vallinneita käsityksiä). Tämä on kirja joka ällistyttää ja sivistää.

Suosittelen, siis.

Kirjoista on tällä hetkellä kesken stand-up-koomikko Marc Maronin mainio omaelämäkerta Attempting Normal (ehkä 20 sivua jäljellä), Charles Dickensin David Copperfield (ehkä neljäsosa luettu, hieno kirja), Hannu Rajaniemen Fractal Prince (ei niin hyvä kuin Quantum Thief, 3/4 luettu). Pilttuussa odottavat Riku Korhosen Lääkäriromaani (kirjastosta taas) ja George R. R. Martinin Dance of the Dragons, eli siis "Game of Thrones" (oikeasti Song of Ice and Fire) -sarjan viides osa, jota olen säästellyt kun jatkoa on tulossa vasta joskus hamassa tulevaisuudessa.

Lukeminen kannattaa aina!

PS! Helsinki City Runilla kävi helevetin hyvin! Juoksin oman uuden ennätykseni 1:50:58, ja valmistautuminen kesäkuun maratonille jatkuu.

Posted in , , | 4 Comments
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...