Harvoin on musiikinharrastajien piirissä niin kovaa odotusta tv-ohjelmien suhteen kuin tänä syksynä Rock-Suomen kohdalla.
Nyt on kaksi jaksoa takana, ja voin jo tässä vaiheessa todeta, että sarja ylitti odotukset. Odotusarvokin oli positiivinen, mutta ensimmäistä kertaa suomalaisessa musadokumentissa on näin huolellinen ja hieno fiilis.
Ensimmäinen jakso oli nimeltään Kapina, ja se käsitteli lähinnä punkkia. Hienoa arkistomateriaalia oli runsaasti, itseäni häiritsi lähinnä se haastateltujen konsensus, että 1970-luvun loppumetreillä ja 1980-luvun alussa soitettu suomalainen punk oli jotenkin hienoa. Aika tylsää se minusta oli. Varsinkin kun olin juuri lukenut Please Kill Me:n ("punkin suullinen historia"), joka hienosti kertoi siitä newyorkilaisesta alakulttuurista, joka kukoisti hetken - kunnes muu maailma kiinnostui.
Jaksojen teemoittaminen jakaa mielipiteitä. Mielestäni se on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin vaikka yhtenäisen kronologian yrittäminen. Bändejä jää toki näinkin käsittelemättä, mutta niistä valittaminen on osa sarjan metakeskustelua - tai verkkoulottuvuutta.
Suomirock-jakso - eli jakso 2 - tavoitti jotenkin helvetin hienosti genren olennaisuuden, vaikka musiikillisesti homma lähtikin hajoamaan 1990-luvun lopulle tultaessa. Siis musiikin genret yleisesti, eihän niitä ysärin lopun - ehkä grungen? - jälkeen ole enää voinut kovin yhtenäisesti kuvata, hajonta on niin suurta.
Enihuu, Popedan, Yön ja Eppu Normaalin muistelot, arkistomateriaalit ja käsikirjoittaja Pekka Laineen pateettinen yhteenveto toimivat äärimmäisen hienosti. Hieno fiilis jäi.
Liitinkin sarjan viralliseen tv-kaanoniin heti Diilin perään. Ensi maanantaina pohditaan progea, mikä lienee lähinnä Laineen omia intressejä. Saapa nähdä onko mies liian lähellä, vai onko hommasta saatu järkevä kokonaisuus.
Kiitos joka tapauksessa tekijöille. Sarja, joka ei lähde kertomaan kaikkea ihan alusta lähtien, vaan palvelee myös niitä, jotka tietävät faktat, on erittäin tärkeä lisä suomalaiseen musiikin historiankirjoitukseen.
Hae tästä blogista
Minä

Kuka minä olen?
Olen musadiggari, kirjaintoilija, laitteista innostuja ja juoksija. Siviiliammatiltani olen Nelonen Median radioiden musapäällikkö. Blogin mielipiteet eivät liity työpaikkani toimintaan. Jos haluat laittaa postia, se onnistuu jussi.mantysaari(ät)gmail.com
Suositut tekstit
- Kesän ja syksyn lukupäiväkirja 2024
- Spotify teki oikein
- Toukokuun lukupäiväkirja 2024
- Kaikkien aikojen kovimmat suomalaiset hiphop-levyt top 5
- Faijan vinyylikokoelma -kilpailu
- Livearvio: Paukutusjengi @ Gloria 18.10.2013
- Levyarvio: Beck - Morning Phase
- Miltä tuntuu juosta maraton?
- Bad Piggies on paras kännykkäpeli + 3 parasta romaanin aloitusta
- Levyarvostelu: Alice In Chains - The Devil Put Dinosaurs Here
Uusimmat kommentit
Satunnaisotoksia
Blogeja
Aiemmin ajateltua
- marras 2024 (1)
- kesä 2024 (1)
- huhti 2024 (1)
- maalis 2024 (1)
- joulu 2023 (1)
- kesä 2023 (1)
- huhti 2023 (1)
- joulu 2022 (3)
- elo 2022 (4)
- heinä 2022 (3)
- huhti 2022 (1)
- maalis 2022 (1)
- helmi 2022 (1)
- tammi 2022 (1)
- joulu 2021 (4)
- marras 2021 (2)
- loka 2021 (1)
- syys 2021 (3)
- elo 2021 (1)
- kesä 2021 (1)
- touko 2021 (2)
- huhti 2021 (2)
- maalis 2021 (1)
- helmi 2021 (2)
- tammi 2021 (2)
- joulu 2020 (2)
- marras 2020 (1)
- loka 2020 (2)
- kesä 2020 (2)
- touko 2020 (1)
- huhti 2020 (2)
- maalis 2020 (2)
- helmi 2020 (2)
- tammi 2020 (2)
- joulu 2019 (2)
- syys 2019 (2)
- elo 2019 (3)
- heinä 2019 (1)
- kesä 2019 (1)
- touko 2019 (1)
- huhti 2019 (1)
- maalis 2019 (3)
- helmi 2019 (2)
- joulu 2018 (1)
- marras 2018 (2)
- syys 2018 (4)
- elo 2018 (3)
- heinä 2018 (2)
- kesä 2018 (1)
- touko 2018 (2)
- huhti 2018 (1)
- maalis 2018 (1)
- helmi 2018 (1)
- tammi 2018 (1)
- joulu 2017 (2)
- marras 2017 (2)
- loka 2017 (4)
- syys 2017 (3)
- elo 2017 (4)
- heinä 2017 (3)
- kesä 2017 (3)
- huhti 2017 (3)
- maalis 2017 (1)
- helmi 2017 (3)
- tammi 2017 (5)
- joulu 2016 (3)
- marras 2016 (5)
- loka 2016 (6)
- syys 2016 (3)
- elo 2016 (6)
- heinä 2016 (5)
- kesä 2016 (4)
- touko 2016 (4)
- huhti 2016 (5)
- maalis 2016 (10)
- helmi 2016 (5)
- tammi 2016 (5)
- joulu 2015 (8)
- marras 2015 (8)
- loka 2015 (6)
- syys 2015 (7)
- elo 2015 (7)
- heinä 2015 (8)
- kesä 2015 (6)
- touko 2015 (11)
- huhti 2015 (11)
- maalis 2015 (8)
- helmi 2015 (12)
- tammi 2015 (9)
- joulu 2014 (12)
- marras 2014 (13)
- loka 2014 (11)
- syys 2014 (11)
- elo 2014 (12)
- heinä 2014 (13)
- kesä 2014 (11)
- touko 2014 (11)
- huhti 2014 (15)
- maalis 2014 (15)
- helmi 2014 (19)
- tammi 2014 (17)
- joulu 2013 (15)
- marras 2013 (16)
- loka 2013 (17)
- syys 2013 (17)
- elo 2013 (13)
- heinä 2013 (6)
- kesä 2013 (1)
- touko 2013 (6)
- huhti 2013 (6)
- maalis 2013 (7)
- helmi 2013 (8)
- tammi 2013 (7)
- joulu 2012 (8)
- marras 2012 (10)
- loka 2012 (7)
- syys 2012 (9)
- elo 2012 (7)
- heinä 2012 (6)
- kesä 2012 (6)
- touko 2012 (5)
- huhti 2012 (5)
- maalis 2012 (5)
- helmi 2012 (4)
- tammi 2012 (2)
- joulu 2011 (9)
- marras 2011 (9)
- loka 2011 (8)
- syys 2011 (11)
- elo 2011 (10)
- heinä 2011 (5)
- kesä 2011 (8)
- touko 2011 (12)
- huhti 2011 (17)
- maalis 2011 (13)
- helmi 2011 (12)
- tammi 2011 (11)
- joulu 2010 (8)
- marras 2010 (9)
- loka 2010 (15)
- syys 2010 (16)
- elo 2010 (1)
He tajuavat mistä on kyse:
MAINOS!!!
Muista myös Suomen paras populaarikulttuuri-podcast Mäntysaari ja Nivala.
Teemoittaminen on kunnianhimoinen dokumentaarinen ratkaisu kuivakkaan kronikoimisen sijaan mutta historiantutkimuksen näkökulmasta se ei taida Rock-Suomessa ihan mahdottomasti näköaloja silti freesata. Kaanon remuista, wiguista, suomirockeista ja hurriganeseista toistetaan vain hieman muuttuneessa muodossa. Alueelliset näkökulmat ovat alisteisia Helsingin median "valtakunnallisille" näkökulmille jne. Sama "Helsinki-imperialistinen" perusongelma siis toistuu kuin muinaisessa Jee Jee Jee -sarjassakin. Paikallisuudet niiden omilla ehdoillaan tunnistavalle antropologiselle tutkimusotteelle on edelleen kysyntänsä kuten vaikkapa rockin mikrohistorialle häviäjineen ja vaiettuine/vainottuine ilmiöineen.
Määrällisesti sarja vaikuttaa toki kelpo työltä. Duunia on paiskottu kiitettävästi ja kuvassa vilahtelee kaikenlaista mielenkiintoista dokumentaarista detaljia.