Vappukeikalla olin, sitten niin tanakasti flunssaannuin että vasta nyt kirjaamaan mietteitäni pääsin. Mikäs tässä nyt on kun sanat pihalle runomitassa puskee, tai ainakin lauseen sanajärjestys käänteinen on.

Tämä oli vasta toinen RS&K-keikka. Ensimmäinen oli viime syksynä Voicen The Risteilyllä, missä bändi teki heti lähtemättömän vaikutuksen.

Vappuaaton setissä oli paljon samaa kuin The Risteilyllä, joskin se oli lyhyempi. Bändi oli myöskin tulossa Lapin-rundilta - tai siis tulivat keikalle melko lailla suoraan lentokentältä, ainakin jos Instagramiin on uskominen.

Tämä tahtoo sanoa, että keikka ei ollut ehkä bändille otollisin. Ja SILTI se oli aivan tajuttoman hieno!

Edelleenkin hämmentää se pieteetti ja riemu, jolla RS&K vetää covereita. Ryhmä kohtelee biisejä aivan kuin ne olisivat heidän omiaan - ottavat niistä kaiken irti, tekevät niille kunniaa ja pitävät alkuperäisesitystä vain yhtenä mahdollisena versiona.


Hymyilin koko keikan ajan kuin idiootti. Sitä tapahtuu erittäin harvoin. OK, olin juonut ehkä kahdeksan olutta illan aikana ennen keikkaa (Okulla oli etkot), mutta pidän silti arvostelukykyäni keikkojen suhteen oikeana.

Kuten jo edellisessä arviossa totesin, RS&K:lla on todella harvinainen kyky soittaa hip hopia "oikeilla soittimilla" - tarkoittaen perinteisiä bändisoittimia. Useimmilla bändeillä hip hopin vaatima groove katoaa kun ruvetaan runttamaan bassolla ja rummuilla, mutta tämän bändin rytmiryhmä on niin helvetin lahjakasta, että heillä on pakko olla sekä koulutusta ETTÄ intohimoa, jotka harvoin kohtaavat.

Itse asiassa bändin rumpali on niin hyvä, että hänelle oli jo ymmärretty antaa oma rumpusoolokin. Ei se mikään Moby Dick ollut, mutta helvetin hienosti kaveri paukuttaa.

Ehkä se on se ILO ja uskominen omaan asiaan mitkä tekevät tästä bändistä niin ylivertaisen nautittavan livenä. Asennetta löytyy myös: Kosketinsoittaja oli loukannut Lapissa kätensä, mutta hyvin se onnistui soitanta kipsikädelläkin. Muutenkin ryhmässä se on sellaista mahtavaa veljeyttä, mitä ehkä tuo Koirat-nimi ilmentää.

Ja vaikka Roope Salminen on bändin nimimies ja liideri, ei hän ole ainut tähti. Rumpali, jenkkiläiseltä unelmavävyltä näyttävä laulaja, mainittu kipsimies, naiskasvoinen kitaristi, velmu basisti, ketä vielä, kaikki aivan mahtavia hahmoja!

Nyt on luvassa se suuri askel, kun on tehty levytyssopimus Warnerin kanssa. Levyllä ei ole välttämättä järkevintä soittaa jotain isolta bändiltä kuulostavaa hip hopia, vaan pitää keskittyä hyviin biiseihin. En osaa arvata mitä tuleman pitää, mutta ei tästä hurjasta livetaustasta voi ainakaan haittaa olla.

Tahtoo sanoa sitä, että menkää nyt katsomaan näitä jos ette ole vielä nähneet.

Olen nyt kolmatta päivää kuumeessa. Eilen meni Haloo Helsingin keikka sivu suun :(