Jaykka-Z on lempiräppärini. Tämä ei johdu miehen levyjen musiikillisista arvoista, vaikka niitäkin toki on. Jay-Z on lempiräppärini, koska hän osaa järjestää ja luetella sanat rytmin päälle paremmin kuin kukaan muu. Hän on erittäin älykäs, hauska, syvällinen ja tarvittaessa törkeä.
Siksi jo ajatus Jay-Z:n omaelämäkerrasta, jossa sanoitusten taustoja avataan kuulosti äärimmäisen mielenkiintoiselta. Kirja ei ole aivan uusi, mutta itsetajusin hankkia sen vasta pari viikkoa sitten, Kindleeni tietenkin. Mahtavaa oli jälleen se - mietiskellä illalla että mitä sitä lukisi, ja sitten ostaa kirja yhdellä klikkauksella ja alle minuutin päästä klikkauksesta pääsin lukemaan kirjaa.
Viime marraskuussa ilmestyi tämä siis USA:ssa. Kirjassa Jay-Z etenee johdonmukaisen epäjohdonmukaisesti uraansa eteenpäin. Ei kovin yksityiskohtaisesti, mutta taustoja avaavasti. Välissä käydään läpi valikoituja biisejä, joita Hovi Baby avaa lukuisin viittein. Esimerkiksi hänen levyillään paljon esillä oleva crackin kauppaaminen ja ns. hustlaaminen avataan huolellisesti. Hän ei pyri puolustelemaan huumekaupan mainostamista, vaan korostaa sen metaforallisuutta ja yhteyttä hänen persoonaansa. Selittelyn makua, sanoisi joku, mutta siltä se ei Decodedissa tunnu.
Täytyy sanoa, että Jaykalla on paljon viisaampia ajatuksia räpeistään kuin osasin ajatella. Hän avaa myös muiden tekstejä ja korostaa parhaiden mc:iden runollisuutta ja subtanssia. Mies on alusta asti halunnut tehdä myös rahaa, joten tästäkin puolesta saadaan mielenkiintoisia taustoja.
Decoded on kyllä sikäli fanikirja, että Jay-Z:n tuotantoa tuntemattomille pelkistä sanoista ei riitä hirveästi iloa. Toki nykypäivänä voi painua Spotikkaan ja kuunnella biisejä lukiessaan, mikä onkin paras tapa nauttia tästä opuksesta.
Kävin viime kesänä Jay-Z:n kotiseudulla Brooklynissa. Marcy Projectsien pihoilla en sentään, mutta lähellä. Voin vain kuvitella millaista siellä on 1980-luvulla ollut.
Musakirjat jotka kertovat musasta ovat helvetin tylsiä. Rap-kirja joka kertoo rappaamisesta ei ole - ainakaan jos se on Jay-Z:n tekemä.
Ai mikä on Jay-Z:n paras levy? No Blueprint. Entä huonoin? No Blueprint 3.
En pysty valitsemaan parasta biisiä, mutta tämä on yksi parhaista.
Blueprint 3 huonompi kuin Kingdom Come?
Surkeita ovat molemmat, mut Blueprint kolmosen hylkäsin niin nopeasti et pakko pitää sitä huonoimpana.
Tai no, eivät surkeita, on molemmilla hetkensä, mut Jaykan skaalalla.