Deftones on minun lempibändini. Viimevuotisen Diamond Eyes -albumin jälkeen tämä kuva selkeni jälleen, ja ekstaattinen keikka Circuksessa vahvisti sitä. Tatuointikin oli pakko ottaa. Adrenaline ilmestyi 17 vuotta sitten, siitä parin vuoden päästä Deftonesista tuli minun lempibändini.

Olen kirjoittanut aiemminkin siitä, miten hienoa on että minulla on lempibändi. Se on niin vilpitöntä ja helppoa. Tietää mitä rakastaa.

Nyt se kiima on taas noussut. Tämä johtuu siitä, että viime viikolla bändi julkaisi uuden biisin Tempest, ja pari viikkoa sitten uuden biisin Leathers. Nämä molemmat ovat osastoa "ei helvetti kun järki lähtee, mikäs vuosi nyt olikaan ja miten vanha minä olen?".

Deftonesin tulevan albumin nimi on Koi No Yokan. Näytebiisien perusteella se on aggressiivinen kuten Diamond Eyeskin. Kenties basisti Chi Chengin onnettomuus ja voimattomuus tuosta tilanteesta ajaa edelleen bändiä eteenpäin. Varsinkin Leathers on freeshi yhdistelmä Adrenalinea ja Diamond Eyesiä. VALTAVA KUTITTAVA ODOTUS TUOTA ALBUMIA KOHTAAN.



Tiistaisin Maikkarilla tulee Hans Välimäen kokkiohjelma, jossa hän matkustaa ulkosuomalaisten koteihin tekemään safkaa. Normaalistihan en tuollaista paskaa katsoisi, mutta ensi tiistaina Hans matkustaa Alexi Laihon luo Sacramentoon, missä he lainaavat  - arvasitte oikein - CHINO MORENON JA HÄNEN VAIMONSA KEITTIÖTÄ!

Surrealistista! Enpä olisi uskonut Bored-videota MTV:n 120 Minutes -ohjelmasta katsoessani, että jonain päivänä Chino Moreno on Suomen televisiossa kokkaamassa - tai ainakin maistelemassa kokkauksia.

Laiho ja Chino ovat ystäviä, Wild Child tuli Circuksen keikalle tiluttelemaan enmuistaminkäbiisin aikana sooloja, eikä edes pilannut biisiä!



Kolme Deftones-keikkaa nähtynä, yksi tatuointi otettuna. Näiden molempien lukumäärä tulee tulevaisuudessa kasvamaan. 17-vuotinen fanitus on puhkeamassa uuteen kukkaan. Anteeksi Deftones, että vuoden 2003 nimetöntä albumia seuranneina vuosina olin vähän hissukseen fanitukseni kanssa, eikä Saturday Night Wristkään aivan pankkia räjäyttänyt. Mutta sitten tuli Diamond Eyes. Ja pian Koi No Yokan.

Hellikää lempibändejänne.