Tavallisuudesta laulajat

Aion nyt tehdä härskin erottelun artistien välille jotka sanoituksissaan glorifioivat tavallisuutta ja jotka glorifioivat erityislaatuisuutta. Eli siis laulavat joko arkipäiväisistä asioista tai mahdollisimman kaukana arjesta olevista asioista.

Perinteisesti rock-musiikissa on kait yritetty paeta arkea. Joko keskitytään juhlahetkien kuvauksiin tai sitten ammatinvalinnan seurauksena eletään jatkuvaa juhlaa. Toisaalta rockissa on toki pitkään laulettu myös mielikuvituksellisista maailmoista, olivat ne sitten päänsisäisiä tai J. R. R. Tolkienin keksimiä (vai mitä Led Zeppelin...).

Toisaalta tavallisuudestakin voi laulaa niin monella tavalla. Jarvis Cocker laulaa tiskaamisesta tai nirppanokkaisesta kreikkalaisesta taideopiskelijasta, mutta osuvasti, eikä tavallisuutta glorifioiden.

Mutta mistä artistien pitäisi laulaa? Joskus kontaktin menettäminen tavallisen ihmisen elämään tekee artistista tylsemmän, kuten The Streetsin tapauksessa. Original Pirate Material edusti lad-elämää aidosti ja elämänmakuisesti (aargh, inhoan tuota sanaa, mutta se kuvaa parhaiten niitä tekstejä). Ensin oli Geezers Need Excitement, mutta kun Mike Skinneristä tuli julkkis, oli osuvin kommentti hänen elämästään When You Wasn't Famous.

Kirjoitan asiasta siksi, että viime vuosina suomalaiset miespuoliset laulaja-lauluntekijät ovat kunnostautuneet tavallisuudesta laulamisessa niin, että sen vetelämmäksi ja harmaammaksi ei lyriikka voi enää mennä. Jotenkin täällä ollaan onnistuttu latistamaan arki laulussa niin hirvittäväksi loskamössöksi, että Mikko Rimmisen Nenäpäiväkin tuntuu joltain värikkäältä fantasiaklassikolta siihen verrattuna.

Anssi Kela on Mikan faijan BMW -kaudellaan osittain vastuussa tästä, mutta hän on kuitenkin tehnyt sittemmin (ja myös Nummela-levylle) paljon oivaltavampiakin sanoituksia. Samoin Samuli Putroa usein syytetään tästä, mutta vaikkapa Elämä on juhla -levyn isoista sanoista on arjen ankeuden maksimointi kaukana.

Puhun teistä, Teleks ja Arttu Wiskari. Erityisesti teidän laulunne saavat minut miettimään, miten joku voi nähdä maailman noin onnettoman harmaana. Ettekö NÄE elämää arkisuudelta? Arki on asennoitumiskysymys, kyllä perheenisät kartanovolvoissaan varmasti TIETÄVÄT olevansa marketin kassajonossa ilman että joku kertoo sen heille.

Toki Wiskarin ja kumppaneiden suosio osoittaa, että tällaiselle tekstittämiselle on tilausta. Mutta. MUTTA. Juuri kun luulitte, että Mökkitie tai Tuntematon potilas vetäisivät banaliteettipohjat, astuu areenalle kappale nimeltä JARIN MUMMO. KUinka ollakaan, Jari on juonut itsensä hengiltä, Jarin mummon mies ampui itsensä hirvimetsällä, mutta JARIN MUMMOLLA ON NIIN HELVETIN ELÄMÄNMAKUISIA NEUVOJA JA HÄN ON HYVÄ IHMINEN.

Pitäisikö rock-musiikin palata takaisin Mötley Crüe -sanoittamiseen? Mielummin KUITENKIN kuuntelen korneja tarinoita nussimisesta lentokoneessa kuin tällaisesta kahvinkeittimen pohjaan juuttuneesta sakasta. Tulee muuten mieleeni, että ainakin iloluontoinen rock-yhtye Monday Box kunnostautuu anti-Wiskariudessa, Radical-biisissä kun lauletaan mm. että "making love on a desert road, so radical".

This entry was posted in . Bookmark the permalink.

9 Responses to Tavallisuudesta laulajat

  1. Antti H says:

    Ja mistäs helvetistä tällanen Arttu Wiskari oikein on putkahtanut? Yhtäkkiä vaan telkkarimainoksilla tungetaan viattoman kansalaisen olohuoneeseen...

  2. Jonni says:

    Tää on Gösta Sundqvistin aukon täyttämistä. Harmi vain, että tuskin kukaan pystyy kuvaamaan suomeksi aikaa samalla tavalla, arjestakin.

    - jonnikas

  3. forssto says:

    Jonnin kanssa samoilla linjoilla, Göden saappaisiin yrittävät kammeta, laihoin tuloksin.

    Gösta on kuitenkin todistanut, että suomalaisten harmaasta arjesta VOI laulaa heittäytymättä ankeaksi, pliisuksi ja harmaaksi.

  4. "Pojat pitäkää jumala mielessä ja oppikaa isienne virheistä/
    niin tyttöjen kanssa pysyy housut jalassa"


    MITÄ SE TARKOITTAA??? ELI ETTÄ ISÄT TEKIVÄT VIRHEEN KUN OTTIVAT HOUSUT POIS JA TEKIVÄT NÄMÄ LAPSET JOITA MUMMO NEUVOO?

  5. Anonyymi says:

    Kuuntelin ihan uteliaisuudesta useampiakin A. Wiskarin biisejä YT:stä ja jokaikinen eteeni tullut kappale oli jotenkin kuolemaan viittaava. Voiko olla masentavampaa. Mutta onhan se selvää, että tällainen myy Suomessa. Parhaan kaverini mies (kotoisin Georgiasta) ihmetteli juuri juhannuksena kuka Artun musiikkia ostaa, ei voinut käsittää tätä suomalaisten melankolian kaipuuta. Itsekin pidän melankoliasta toisinaan (tosin hieman toisenlaisessa muodossa), mutta rajansa kaikella. Niin ja hämmennyin kun luin lehdestä, että Arttu on syntynyt v. -84, eli minua kaksi vuotta nuorempi. Itse oletin hänen olevan lähemmäs nelikymppinen...

  6. -m- says:

    Tää Jarin mummo on jopa mulle vähän too much!

  7. Anonyymi says:

    Arttu on Asko Kallosen viimeisen päälle laskelmoitu täsmätuote arkimelankolian nälkäiselle kansalle. Pakko kuitenkin hattua nostaa, harva sitä näinä päivänä kuitenkaan kultaa, varmasti myös vähintään platinaa myy debyytillään. Sillä myynnillä elätetään myös niitä 500 levyä myyviä iloluontoisia kriitikoiden suosikkibändejä.

  8. Anonyymi says:

    asiaa on sun blogissa ! :)
    PLUSSAAA:
    ollaan kavereitten kanssa kuunneltu sun uutta musiikkiohjelmaa,
    jossa soitat uusia musiikkilupauksia ja hyviä biisejä ym ja joku päivänäkin soitit one morning leftiä ja se oli mahtavaaaa ! kiitos siitä ♥
    tsekkaa kuitenkin lupaava porilainen hardcore-bändi, countless goodbyes. Lupaavaa musiikkia vaikka ovat tosi nuoria ! ja jos tykkäät, soitappa ohjelmassasi niin porin nuoret olisivat hyvin tyytyväisiä ja muutkin! Pojilla on jo yli 1000 fania facebookissa, ja myspace hyvässä kunnossa :) keikkoja riittää ja niitä on ollut jyväskylässä, tampereella, raumalla porissa ja he olivat soittamassa nummirock 2011 ! :) suosittelen innocent tai take my hand- biisiä, löytyy myös youtubesta ! http://www.myspace.com/countlessgoodbyes

    peace \,,/

  9. Countless Goodbyes, pitääpä ottaa haltuun!

Leave a Reply

Hei kommentoija! Arvostaisin suuresti jos et kommentoisi anonyyminä, se jotenkin vähentää kommenttisi arvoa. Minä esiinnyn nimelläni, esiinny sinäkin.
T: Jussi

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...