Huh huh tätä vuotta 2020, kesäkuussa olen viimeksi blogannut! Kaiken järjen mukaan korona-aika ja lisääntynyt kotona noruminen antaisi lisää aikaa lukemiselle ja kirjoittamiselle, mutta päin vastoin, tässä on tuntunut olevan kaikenlaista murhetta ja stressiä eristyksestä eikä lukeminen tai kirjoittaminen ole sujunut. Olen tosin lukenut kahta megalomaanisen pitkää kirjaa, joten sekin voi selittää. Mutta ei ole kiva vuosi tämä.
Tämän Economixin kuitenkin luin, ystäväni suosituksesta. Kyseessä on siis talouden historiaa ja kehitystä avaava sarjakuvamuotoon tehty tietokirja. Ei mikään akateeminen tutkimus (sarjakuvamuotoisia tutkimuksia taitaa muutenkin olla vähemmän) tai puolueettomuuteen pyrkivä, sillä varsinkin nykyaikaan tultaessa Goodwin sekoittaa mukaan omia punnittuja mielipiteitään - toki asian avoimesti ilmaisten.
En talouden historiaa valtavan hyvin tuntenut, tai ymmärtänyt eri asioiden syy-yhteyksiä, ja tätä puutetta paikkaamaan Economix on erinomainen teos. Goodwin ja kuvittaja Dan Burr lähtevät kuljettamaan aikajanaa kapitalismin ja markkinatalouden synnystä kohti vuotta 2011 jolloin kirja julkaistiin. Occupy Wall Street ja omaisuuden keskittymisen problematiikka jäävät Goodwinilta ilmaan ajatuksina, jotka aika ehkä korjaa. Me jotka luimme kirjan vuonna 2020 tiedämme, että korona-aika on entisestään kasvattanut maailman rikkaimpien omaisuutta, eikä Trumpin hallinto ole taatusti tehnyt mitään korkeiden tulojen verottamiseksi.
Kirja käsittelee aihetta USA:n näkökulmasta, toki välillä maailmaan laajentaen, mutta USA:n tarina on monia Euroopan maita karumpi versio siitä, miten suuryritysten ohjailu vaikuttaa valtion talouspolitiikkaan. 1960-luvun keskiluokan vaurastumisen taustoittaminen antoi hyvää perspektiiviä tähän populaarikulttuurissakin usein kuvailtuun aikaan (ennen kuin valtion koneisto pöhötti itsensä niin paksuksi että puhkaiseminen jäi ainoaksi vaihtoehdoksi). Samoin teollistumisen aiheuttama muutos talouden lainalaisuuksissa oli erittäin havainnollisesti kerrottu.
Goodwin ei ole onneksi tehnyt kirjasta liian poliittista. Tai ei ainakaan "sosialistista", sillä kuten hän usein kuvailee, suuryritysten logiikka valtion rahojen käyttämiseen yritysten itsensä hyväksi on varsin sosialistinen. Lohduttomin fiilis tulee siitä, kun kirja kysyy kenelle valtiot oikeastaan on tehty? Kenelle niiden pitäisi mahdollistaa hyvinvointi? Ei kenellekään, on kaunis liberaali ajatus, mutta silloin sen pitäisi myös toteutua myös niin, ettei suuryritysten kassavirta olisi riippuvainen valtion verohelpotuksista, avustuksista ja bailouteista finanssikuplien puhjetessa.
Äh, ei tähän blogiin sovi paasaaminen, mutta turhauttavaa lukea näin sattuvaa sarjakuvaa maailman tilasta. Suosittelen silti kirjan lukemista lämpimästi - jos nykyaika rupeaa ahdistamaan niin ainahan voit pysähtyä Reaganin aikaan. Tai ehkä paremminkin juuri ennen sitä.
Kirjan kotisivuilta löytyy 2018 piirretty muutama jatkosivu ihan ilmaiseksi. Skrollaa vähän alas etusivua.
Tilasin kirjan Adlibriksestä, englanninkielinen painos oli 14€. Suomenkielinen 43€. Ostin englanninkielisen.
