The Fall on Allan Cubittin kirjoittama ja ohjaama tv-sarja, joka kertoo Belfastissa asuvasta sadistisesta sarjamurhaajasta ja häntä Lontoosta asti jahtaamaan matkustaneesta etsivästä.
Tämä arvostelu keskittyy sarjan kolmanteen kauteen joka esitettiin BBC:llä pari kuukautta sitten, ja joka on myös saatavilla Netflixistä (oudosti tittelillä Netflix Original, vaikka sarja on tosiaan BBC:n tuottama ja se on esitetty myös televisiossa).
Lupasin jo tuossa, että tämä arvostelu keskittyy kolmanteen kauteen, mutta sanon kuitenkin sen verran, että ensimmäiset kaksi kautta ovat mielestäni loistavaa televisiota, viisi tähteä viidestä, suosittelisin kelle tahansa.
Siksi tämä kolmoskausi olikin melkoinen pettymys.
Kaksi ensimmäistä kautta oli rakennettu ensin kaksoiselämää elävän sarjamurhaaja-perheenisä Paul Spectorin ja häntä jahtaavan Stella Gibsonin esittelyyn, ja sitten hiljalleen kiristyvään verkkoon joka lopulta päättyy onnistuneeseen kiinniottoon. Tai ainakin kiinniottoon.
** Tästä eteenpäin spoilereita **
Kolmas kausi oli siis jo lähtökohtaisesti ongelmallinen. Suosittua tv-sarjaa halutaan jatkaa, vaikka sen tarina on jo loppu.
Tavallaan sarjan kolmas kausi oli johdonmukainen erilaisuudessaan. Murhaajajahti oli vaihtunut jälkipuintiin. Ikävä kyllä kaikki kauden kuuden jakson aikana nähdyt tapahtumat olisi voitu tiivistää yhteen pidempään jaksoon. Tarinaa ei kerta kaikkiaan ollut enää kerrottavaksi!
Toisaalta tämä kausi oli välitila, jonka tarkoituksena on pohjustaa Stella Gibsoniin (jota Gillian Anderson muuten näyttelee loistavasti) keskittyvää neljättä kautta - tai kokonaan omaa sarjaa.
Kausi sortui selitetlyyn murhamies Spectorin persoonan kohdalla. Kaksi ensimmäistä kautta oli jo antanut kuvan miehen häiriintyneisyydestä, lapsuuden traumojen lisäkaivelu oli vain mässäilyä likaisilla yksityiskohdilla.
Jos olet lukenut tähän asti tuon spoilerivaroituksen jälkeen, uskallan pelata avoimin kortein: Ensin 5 jaksoa menee ilman että tapahtuu yhtään mitään, ja sitten tapahtuu kaikki! Ihan tyhjäkäyntiä koko muu kausi - rakenneltiin teemoja oikeussalidraamasta, Spectorin persoonasta (sairaanhoitaja rakastui heti traagiseen hahmoon), koko syytteen hylkäämisestä teknisiin seikkoihin ja teinitytön hajoamiseen. Sitten Gibsonin hoito löytää johtolankoja vanhasta jutusta, Spector sekoaa ja pieksee Gibsonin ja tekee lopulta vähän muutakin.
Sarjoja ei pitäisi jatkaa väkisin. Miksei suoraan spin off Stellasta, vaikka sitten samalla nimellä? Tämä oli venytetty aftermath-jakso. Ei jatkoon.
Seuraava tv-sarja josta blogiin kirjoitan on mitä luultavimmin The Crown, joka on neljän jakson perusteella aivan valtavan hieno. Suosittelen jo ennen tulevaa arviotani. Hienointa telkkua hetkeen.
