Tämä postaus on sisältöyhteistyö, joka on toteutettu yhdessä Suomen Blogimedian ja Helsingin Juhlaviikkojen kanssa. Keikkapoiminnot ovat omiani. 

Heinäkuun lopussa Tokoinrantaan nouseva Juhlaviikkojen Huvila-teltta on aito helsinkiläinen instituutio. Sen näkeminen paikallisjunan lipuessa Helsingin Rautatieasemalle kerta kaikkiaan kuuluu kesän loppuun.

Tänä vuonna tämän blogin kirjoittajaa eli minua pyydettiin vinkkaamaan muutamasta Huvilan esiintyjästä joita itse aion mennä katsomaan. Mikä mieluinen tehtävä!

Tänä vuonna Huvilassa on spessuvuosi, sillä teltassa nautitaan monipuolisesta musiikista 20. kertaa. Liian monta kertaa olen kuullut hehkutusta Huvila-keikoista joilla en ollut: Ainakin Radiohead, Lou Reed ja Wilco mainitaan usein. Legendaarisia iltoja mahtuu 20 vuoteen. Itse olen käynyt Huvilassa ennen tätä vuotta vain kerran, ja sekin oli joku kotimaisten ilta ehkä 10 vuotta sitten. Nyt on aika ryhdistäytyä

Huomionarvoista on sekin, että monena vuonna Huvilateltassa (tai Juhlaviikolla yleensä) on kuultu artisteja, jotka vasta parin vuoden päästä ovat rantautuneet Flow'hun. Edelläkävijähommia, siis.

ASIAAN.

Tämänvuotisista artisteista itselleni tärkein on tietysti Susanne Sundfør, jonka Ten Love Songs -levystä valuin hunajaa helmikuussa. Tämän vuoden parhaita albumeja. Sunnuntaina 30.8. on tämä. Huumaava elokuun ilta ja Susanne. Siitä tulee täydellistä.

Toinen tärppi on uuden sukupolven kantriartisti Sturgill Simpson, jota muun muassa arvostamani musiikkitoimittaja Jean Ramsay on hehkuttanut. Huikeita luentoja. Ei mitään nahkastetsonista pop-lirkutusta tämä. Sturgillia lämppää Ville Leinonen Enkeleineen. Life of Sin kuten Sturgill laulaa, mikä ilta. Päivää ennen Susannea eli 29.8. on tämä.

Vähän rajumpia bileitä ennustan perjantaille 21.8., kun belgialainen Baloji esiintyy. En ole hirveästi ukon materiaaliin tutustunut, mutta sen minkä ehdin teki vaikutuksen. Ranskankielisessä räpissä on vaan jotain maagista. OIKEASTAAN halusin nostaa tämän illan esille siksi, että Balojia lämppää ruotsalainen Sabina Ddumba, joka on vain kahdella sinkulla noussut kiinnostavaksi nimeksi. Näin hänet laulamassa Warnerin bileissä vastikään, teki todella suuren vaikutuksen.

Huvila-teltan ulkopuolisesta ohjelmistosta haluaisin nostaa esiin Shangai Acrobatic Troupen, joka esiintyy vaatimattomasti Helsingin Jäähallissa kolmena päivänä 21.-23.8. Maailman parhaiksi akrobaateiksi kehutun ryhmän ennakkomatsku näyttää jäätävän kovalta, ja aion todellakin viedä sirkushullun tytärpuoleni paikan päälle.

Lippuja kaikkiin Huvila-keikkoihin saa täältä. Luulis varaavan. Ismo Alanko näyttää olevan jo loppuunvarattu.

Pistäkää omia vinkkejänne, mitä Huvilasta/Juhlaviikoilta pitää ehdottomasti nähdä?

Tämä postaus on sisältöyhteistyö DNA:n kanssa. Saan siis tämän kirjoittamisesta rahaa. Esikouluikäisen tytärpuoleni iPadin käyttö ja sovellusten löytämiseen liittyvät ongelmat ovat kuitenkin todellisia, ja DNA Appinen on selvästi luotu taklaamaan näitä ongelmia.

Appinen tuli. Olen aiemmin kirjoittanut siitä, miten vaikeaa on löytää lapselle hyviä sovelluksia, jotka eivät jatkuvasti tyrkyttäisi jotain lisäostoja. Samalla tulin todenneeksi, että paras sovellus on sellainen, joka maksaa vähän. Ilmaiset on rakennettu täyteen lisämaksuansoja, jotka vain häiritsevät lasta.

DNA Appinen on rakennettu juuri tätä tarkoitusta varten. Palveluun ollaan keräämässä suomalaiseen makuun räätälöityä sovelluskirjastoa, josta voi löytää suositeltuja sovelluksia auttamaan harhailua iOSin, Androidin ja Windows Phone 8:n sovelluskaupoissa.

Lähestyn nyt aihetta nimenomaan rakkaan tytärpuoleni näkökulmasta. Hänellä ei ole mitään määrättyä aikaa tai rajoitusta milloin hän saa käyttää iPadia, mutta keskimäärin annamme hänen käyttää laitetta ehkä 3-4 kertaa viikossa, noin puoli tuntia kerrallaan.

#Nainen suhtautui alusta lähtien laitteeseen ehkä hiukan negatiivisemmin, mutta itse vanhana C64-lapsena (ja silti loppumattomia tunteja ulkoilmassa viettäneenä) tiesin, että peleistä voi olla paljonkin hyötyä.

Nyt tilanne on tietysti ihan eri kuin 80-luvulla, jolloin Euroopan kartta taisi olla ainut opetuspeli joka C64:lle meiltä löytyi. Lapselle olen ladannut puhtaasti opetuspelejä, puhtaasti pelejä ja niiden sekoituksia, ajatuksella "pelaamisesta voi olla hyötyä".

Ja kyllä siitä onkin. Väitän, että Lolan Aakkosjuna ja Lolan Matikkajuna ovat edesauttaneet huomattavasti sitä, että esikouluikäinen (6v) tyttö osaa lukea ja laskea paljon PALJON paremmin kuin minä vastaavassa iässä.

Eikä tässä ole kyse siitä, että olisimme väkisin halunneet hänen oppivan lukemaan. Ei häntä ole pakotettu käyttämään Lolan Aakkosjunaa tai Aakkospeliä, hän on näpertänyt niitä aivan omasta halustaan. Ei tosin useinkaan yksin, vaan yhdessä aikuisen kanssa. Ei iPadin (tai muun tabletin, tai kännykän) tarvitse olla pelkkä lastenhoitajan korvike, sillä voi puuhata yhdessä vanhemman kanssa.

Lolan Aakkosjunaa ei itse asiassa tällä hetkellä löydy DNA Appisesta, eikä myöskään Aakkospeliä, joten HOI MODERAATTORIT, lisätkää nämä sinne mitä pikimmin, vahva suositus täältä.

Luovuutta lisäämään on erilaisia piirrospelejä, mutta jostain syystä (päiväkoti, päiväkotikaverit) tyttömme on erittäin vahvasti kallellaan erilaisiin meikkaus- ja kampauspeleihin. Näistä YLIVOIMAISESTI paras on Toca's Hair Salon. Lapsi käyttää myös Royal Salonia ja BS Makeupia, mutta ensin mainittu on raskas ja kömpelö, ja jälkimmäinen kömpelöyden lisäksi myös lisäostoja tyrkyttävä.

Palapeleistä ollaan käytetty Hello Kitty Jigsawia, joka on ihan ok, ei loistava, sekä World Puzzlesia, josta oppii hienosti karttoja, vaikkei senkään käyttis ole kovin laadukas.

Kuvankäsittelyä voi harrastaa Repix-softalla. Se on varmaan tarkoitettu aikuisten selfieiden tuunaukseen, mutta lapsi jaksaa käyttää paljon aikaa ottamiensa kuvien koristeluun. Suositeltava siis sekin.

Haluan vielä korostaa pointtiani: iPadin (tai muun tabletin tai kännykän) antaminen lapsen käyttöön ei tarkoita automaattisesti huonoa vanhemmuutta. Toki järki kannattaa pitää mukana, mutta parhaimmillaan sovellukset antavat lapsen luovuudelle mahtavan kanavan.

Kun lapsen aivot ovat esikouluiässä herkässä tilassa (eli herkästi oppivassa siis), kannattaa aivoille antaa purtavaa mielekkäällä tavalla. Niin, että lapsella on samalla hauskaa.

Jos teillä on jotain vinkkejä, mitä oppimispelejä tai lastenpelejä DNA Appisessa pitäisi olla mukana, lupaan viedä ehdotuksenne eteenpäin.

DNA Appinen löytyy siis täältä.