Testissä Kindle 3 ja kritiikin kohteena bisneksensä tuhoavat kirjakauppiaat

Viikko kindleilyä/kindlettämistä/kindlehtelyä/plääh takana. En todellakaan halua keksiä mitään näppärää suomivastinetta Kindlen lukemiselle, mutta ymmärsitte varmasti pointin.

Kun olen tuolla turuilla ja toreilla laitteeni kanssa kulkenut, niin ihmisten reaktiot ovat olleet innostuneita. Hämmentävää on se, että kaikki tuntuvat luulevan, että tämä on joku autuaaksi tekevä monitoimikone. iPadin markkinointi ja uuden megakoneen etsintä on ilmeisesti aiheuttanut sen, että yhden asian hyvin tekevä laite ei ole enää mitään.

Niin, Kindle kolmosella ei siis voi ladata leffoja tai demota jotain finni- tai pieru"äppejä" henkeä haukkovalle ihmisjoukolle. Kindle kolmosella voi lukea kirjoja näytöltä, joka muistuttaa erehdyttävästi perinteistä paperia. Siinä on wifi-yhteys, eli kirjat saa joko ostettua Amazonin kaupasta yhdellä klikkauksella (luottokortti ottaa damagea), minkä jälkeen se on luettavissa n. 10 sekunnin jälkeen, TAI sitten jos löydät netistä ilmaisia (laillisia) kirjoja esimerkiksi PDF- tai html-muodossa, voi ne lähettää sähköpostin liitteenä määriteltyyn sähköpostiosoitteeseen, ja kirja ilmestyy automaattisesti Kindlen hyllyyn. Noita ilmaiskirjoja on tullut lisäiltyä jonkin verran, ja yhden kirjan ostin palvelua kokeillakseni.

Vanhat kirjat, joiden tekijänoikeuson rauennut, ovat ilmaiseksi netissä. Parhaillaan luen Bram Stokerin Draculaa, minkä jälkeen ajattelin ottaa uusintakierroksen Picture of Dorian Graysta ja ehkäpä viidennen lukukerran Joseph Conradin Heart of Darknessista (top 3 kirjoissa helposti). Project Gutenberg -sivulta kannattaa lähteä latailemaan, klassikot haltuun hyvät ihmiset!

Laite on helppo käyttää, mikä ei ole ihme, sillä eihän siinä juuri toimintoja olekaan. On sinne nettiselainkin ängetty, mutta sillä ei oikeastaan mitään tee. Kirjat on joka tapauksessa helppo kansioida ja pitää järjestyksessä, ja niitä on helppo selata ja lukea. Kuten taisin alun perin Kindlestä postatessani mainita, kirjoja Kindle 3:n mahtuu 3000 kappaletta, eli ihan riittävästi jopa himolukijalle.

Näyttö on tosiaan hämmentävän hyvä. Ei haittaa auringonpaiste tai heijastukset, näyttö on kirkas ja napakka. Ensimmäistä kertaa laitteen nähdessäni luulin, että pintaan oli liimattu joku suojatarra, kunnes paljastui että se onkin laitteen näytöllä näkyvä kuva.

Suomenkielisiä kirjoja ei Kindlellä taida vielä pystyä ostamaan. Nyt onkin kirjakauppiailla tiukat paikat. Digikirjojen yleistyessä he voivat joko tehdä samat virheet joita levy-yhtiöt tekivät tunkiessaan digimusiikin niin täyteen kopiosuojauksia, että niitä ei voinut kuunnella oikestaan millään laitteella, jolloin ihmiset ryhtyivät lataamaan biisejä laittomasti.

Nyt kirjoille voi käydä aivan samalla tavalla, jos kaikki myyjät haluavat kehittää oman päätelaitteensa. Siispä: Myyntiin formaatti, jota kaikki yleisimmät lukijat tukevat. Tietokone-lehden sivuilla on tästä hyvä kirjoitus ja asiallisia kommentteja.

Jaa, nyt kun luin uusimmat kommentit tuosta linkkaamastani artikkelista, niin taitaa olla ainakin Akateeminen menossa päin persettä. Digikirja maksaa 10 euroa enemmän kuin paperikirja - ilmeisesti tuon DRM:n eli kopiosuojauksen takia, vai mitä järkeä tuossa muuten on?

Ok, Kindle on Amazonin oma laite, joten Akateemisesta ostettuja ekirjoja EI PYSTY KINDLELLÄ LUKEMAAN. Akateeminen on lisännyt ekirjoihinsa kopiosuojauksen.

Näin Akateeminen:

E-kirja (eKirja, ekirja, digitaalinen kirja) on kevyt sähköinen vastine perinteiselle painetulle kirjalle. E-kirjat ovat ladattavissa pdf-muodossa ja niiden lukemiseksi tarvitset maksuttoman Adobe Digital Editions -ohjelmiston.
"Kevyt sähköinen vastine". Mitäköhän se tarkoittaa? Tiedosto ei tosiaan paljoa paina. Onnea vaan kirjakaupat, nyt kannattaisi kirjailijoiden siirtyä pois kustantamoilta, ostaa freenä kustannustoimittajapalvelut ja julkaista pdf-kirjoja omien nettisivujen kautta esimerkiksi 8 euroa laaki. Harmi vain, että kirja-ala on niin vanhanaikainen, että itsenäistä julkaisutoimintaa pidetään amatöörien hommana, eikä itsejulkaistua kirjaa taatusti noteerattaisi MISSÄÄN kirjallisuusmediassa tai arviosivuilla.

Tulinpas kiukkuiseksi. Kindle 3 ja Amazonin kauppa ovat joka tapauksessa loistavia ja minä olen tyytyväinen.

This entry was posted in ,,,,,,. Bookmark the permalink.

6 Responses to Testissä Kindle 3 ja kritiikin kohteena bisneksensä tuhoavat kirjakauppiaat

  1. jyrik says:

    Näin myös jonkun kindlen tai vastaavan laitteen eräässä tietotekniikkaliikkeessä. Ja tosiaan tuo kävi minullekin että luulin ensin sen olevan joku esittelymalli jossa on tyhjät kuoret ja näytölle liimattu "näyttökuva". Totuus on aika hämmentävä kun se valkenee.

    Paperikirjassa tykkään siitä että silmäyksellä näkee kuinka paljon luettavaa teoksessa on. Ja myös aika konkreettisesti kesken lukemisen näkee millainen sivuläjä on takana ja paljonko luettavaa on vielä edessä.

    Toisaalta paperikirjoissa vihaan sitä sivujen välistä "taitosta", siis aukeaman keskellä olevaa uraa, tai miksi sidonnaksi sitä nyt pitäisikään nimittää. En vaan tykkää että kirjaa täytyy erikseen pitää auki.

    Nää on ehkä aika pieniä ja henkilökohtaisia juttuja. Tuo voisi sarjakuvataiteilijoillekin olla aika oivallinen julkaisualusta.

  2. Jussi says:

    Juu, ja blogeja ja sanomalehtiähän noihin voi tilata.
    Ilmestyvät sit automaattisesti laitteeseen. Sanomalehteen toi käyttöliittymä ei kyl oikein sovi, jonkinlaisen hakemistorakenteen kautta sitä kai luetaan.

    Sarjakuville tarkka näyttö olis hyvä. Värejähän nykyKindlessä ei ole, mut miksei tulevaisuudessa. Sitäpaitsi parhaat sarjakuvat on mustavalkoisia.

  3. Anonyymi says:

    "Paperikirjassa tykkään siitä että silmäyksellä näkee kuinka paljon luettavaa teoksessa on."

    Sitä varten Kindlessä on jatkuvasti näkyvissä sivunumero / kokonaissivu määrä + graafinen edistymispalkki + kuinka monta prosenttia kirjasta on luettu.

    Hieno ominaisuus on myös että et tarvitse kirjainmerkkejä, sinulla voi olla yhtähyvin 1 tai 100 keskeneräistä kirjaa, Kindle muistaa millä sivulla olit viimeksi menossa, ja automaattisesti palaa kyseiseen sivuun kun avaat kyseisen kirjan uudelleen.

    Kun lopetat lukemisen sillä erää, niin laitteen voi laittaa vaikka yöpöydälle. Sitä ei tarvitse muistaa sammuttaa. Kun jatkat lukemista, Kindle vain herätetään lepotilasta ja laite automaattisesti palaa sivulle johon viimeksi jäit.

    Patterin kesto on Kindlessä järkyttävän hyvä verrattuna muihin kannettaviin laitteisiin. Sähköä laite kuluttaa kirjoja lukiessa vain kun käännät sivua. Kuvan pitäminen näytössä ei kuluta sähköä lainkaan toisinkuin muissa näyttötekniikoilla.

    Ja koska sähköinen paperi tekniikka perustuu paperin tavoin valon heijastumiseen eikä valon säteilyyn, niin sen lukeminen ei rasita silmiä kuten muut näyttötekniikat.

    Kindlessä on ilmainen 3G verkon käyttöoikeus myös Suomessa, mutta tietenkin rajoitettuna, 3G yhteyttä pystyy tietääkseni käyttämään vain uusien kirjojen ostamiseen ja siirtoon lukulaitteelle, sekä englanninkielinen Wikipedian lukemiseen (jostakin syystä se ei anna käyttää suomenkielistä, vaikka suomenkielinen ja englanninkielinen wikipedia sijaitsevat samassa domainissa). Unelmaksi jää sähköpostin lukeminen suoraan Kindlellä missä vain oletkin (kotisähköpostini on webmail, ja työsähköpostiani voi lukea web käyttöliittymällä, eli teknisesti Kindlessä ei liene estettä sähköpostien lukemiseen, siinä vain on estetty kaikkien muiden nettisivujen selaus, paitsi Amazonin ja Wikipedian).

    "Toisaalta paperikirjoissa vihaan sitä sivujen välistä "taitosta", siis aukeaman keskellä olevaa uraa, tai miksi sidonnaksi sitä nyt pitäisikään nimittää. En vaan tykkää että kirjaa täytyy erikseen pitää auki."

    Minulle on ollut vaikeaa lukea maaten perinteisiä kirjoja. Olen jostakin syystä ihmisiä, jotka eivät voi maata selällään, vaan kyljellään, näin ollen kirja lukeminen vaatii kyljen kääntämistä jatkuvasti. Kindlellä vain painaa nappia.

    Toki Kindle vaati totuttelua, mutta ensimmäisen kirjan jälkeen en edes huomannut lukevani kirjaa Kindlellä, paitsi jäin kaipaamaan suomenkielisiä kirjoja... osaan lukea englantia hyvin, mutta äidinkieli on aina äidinkieli.

    Toivottavasti kotimaiset kustantajat saavat pakkansa järjestettyä, joskin minulla on kutina että homma tyritään perinteiseen suomalaiseen ahneuteen ja surkeaan bisnesvaistoon, eli yritetään saada kehitystyöhön ja markkinointiin uhratut rahat takaisin äkkiä: jo ennenkuin tuote saa edes tilaisuutta lyödä itsensä läpi. Luonnollisesti sähköisestä kirjasta suomalaiset kustantajat kynisivät liki yhtä paljon kuin paperisestakin, huolimatta että sähköisen kirjan painamis-, pakkaus-, jakelu- ja myyntikustannukset ovat olemattomat verrattuna sähköiseen kirjaan.

  4. Kiitos anonyymille kattavasta vastauksesta sekä tarkennuksista. Oikeastaan kirjan sivujen hipelöinti on ainoa asia mitä tässä olen kaivannut. Ja wifi-versio riittää itselleni mainiosti.

  5. Anonyymi says:

    Kustantajilla on Suomessa edessään melkoinen haaste.

    Suurin osa meillä myytävästä kirjallisuudesta on käännettyä.
    Kääntäjät ovat siis kirjallisuuden suurin tuottajaryhmä.
    Paradoksaalisesti kaunokirjallisuuden kääntämisellä ei Suomessa kuitenkaan kukaan elätä itseään, ei vaikka koko kansa äidinkieltään ja kaunokirjallisuutta kovasti periaatteessa arvostaakin.

    Kirja-ala on ajanut itsensä umpikujaan, joka on verrattavissa teollisen vallankumouksen jälkeiseen tuotannon ja tulojen keskittymiseen harvojen kapitalistien käsiin. Kääntäjät ovat nyt polkuhintaan töissä kustantamoille, sillä kustantajilla on painokoneet.

    Voi olla, että e-kirja järjestää kirja-alan uudelleen.
    Kääntäjät haluavat nyt (oikeutetusti) parantaa tulotasoaan uuden tuotteen ehkä mahdollistaessa uudenlaisten sopimusehtojen toteuttamisen.

    Suomalaisista kustantajista puolet ei haluaisi antaa kääntäjille minkäänlaista korvausta siitä, että käännös julkaistaan (myös) e-kirjana, toinen puoli tarjoaa todella huonoa lisäystä palkkaan.

    Tällä hetkellä Suomessa ei ole yhtäkään sellaista kustantajaa, joka ei pelkäisi pientä taloudellista riskiä, vaan havittelisi markkinaetua kilpailijaansa nähden tarjoamalla kääntäjille kunnolla palkkaa niin, että kirjoja oikeasti saataisiin markkinoille lähitulevaisuudessa.

    Voi olla, että kääntäjät, jotka ovat pääasiassa itsenäisiä ammatinharjoittajia, aloittavat suurista kustantamoista riippumattoman e-kirjatoiminnan. Näin voi käydä, jos Suomesta löytyy kirjakauppoja, jotka eivät edes ison rahan lobatessa ryhdy pelkiksi perinteisten kustantamoiden myymälöiksi. Silloin mikään ei estä kääntäjää myymästä käännöstä suoraan kaupan jaeltavaksi.

    Toinen mahdollinen kuvio on, että kääntäjät perustavat uusia e-kustantamoja. Sen luulisi olevan entistä helpompaa, enää kun ei tarvita investointeja painokoneisiin.

    Tekninen kehitys on elinaikanani muuttanut yhteiskuntia.
    Ehkä muutos vielä tulee tähänkin asiaan ja ehkä olen itsekin osa sitä, saa nähdä...

  6. Tuo, että kääntäjät ottavat asiat omiin käsiinsä, kuulostaa mahdolliselta - ja veisi varmasti asioita nopeammin eteenpäin. Olen näet ymmärtänyt että kustannusala Suomessa on täynnä sellaisia dinosauruksia, että musiikkibisnes tuntuu siihen verrattuna ketterältä pienyritykseltä.

    Toki se vaatisi muutaman alaa tajuavan / yritteliään kääntäjän. Mutta sopimukset suoraan ulkomaisten kustantamojen kanssa, laadukas käännös ja myyntiin TOIMIVAAN e-kirjakauppaan kuulostaa kustannusrakenteeltaan järkevältä.

    Onneksi riittävä englannintaito pitää pois riippuvuussuhteesta suomalaisiin kustantamoihin. Kotimaista kirjallisuutta tuleekin sitten luettua vähemmän, kun ei niitä Kindlelle saa...

Leave a Reply

Hei kommentoija! Arvostaisin suuresti jos et kommentoisi anonyyminä, se jotenkin vähentää kommenttisi arvoa. Minä esiinnyn nimelläni, esiinny sinäkin.
T: Jussi

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...