Kyllä, otsikkoa ei ole yhtään liioiteltu! Tämä hetki on tärkeä kaikille suomalaisille toimiluvan varassa toimiville radioille!

Ennen kuin päästään itse asiaan, lyhyt tiedotus: Blogin loma on ohi. Kreeta oli ihq, mutta siitä lisää myöhemmin.

Viime viikolla julkaistiin Radiot-niminen sovellus, jonka pitäisi löytyä Microsoftin, Googlen ja Applen sovelluskaupoista. Eli siis se toimii Windos Phoneilla, Androideilla ja iPhoneilla. Samalla avattiin Radiot.fi-nettisivu.

Sivulta löytyy linkki ainakin Android-version lataukseen. App Storeen ja Windows Phonen kauppaan (mikä ikinä sen nimi onkaan) ei jostain oudosta syystä ole, mutta tässä App Store -linkki ja Windows Phone -linkkiä en onnistunut löytämään, mutta jos teillä on sellainen, myykää se ja ostakaa joko Android tai iPhone. Kai se on tulossa se Windows Phone -versiokin pian. Tälle viikolle on luvattu.

MIKSI TÄMÄ ON NIIN TÄRKEÄTÄ KAIKILLE RADIOILLE SUOMESSA?

Siksi, että FM-virittimellä varustettujen puhelinten vähentyessä suomalaisia radioita on ollut hankala kuunnella kännykän kautta. TOKI se on onnistunut lataamalla radion oman sovelluksen, mutta ihan rehellisesti sanottuna niiden taso on vaihdellut ok:sta huonoon. Parin päivän käytön perusteella voi sanoa, että Radiot-sovellus on parempi kuin nämä.

Tai sitten on voinut käyttää TuneIniä tai muuta nettiradiosovellusta, mutta siellä on suomalaisten kanavien lisäksi miljoona genrekanavaa ja kaikkea mahdollista tohkaa.

Pitää vain toivoa, että kaikki radiotalot ovat vahvasti Radiot-sovelluksen takana, sillä omien softien markkinoiminen tai suosiminen ei tässä kohtaa aja kenenkään etua. On kaikille radiolle parasta, että kuulija saa kaikki suomalaiset kanavat helposti kuunneltavakseen. Ei niin, että ne ovat piilossa eri sovellusten takana.

Varsinkin jangstereiden parissa mobiilikäyttö kasvaa edelleen kiihkeästi, joten heidät on näin myös hienoa saada mukaan tutustumaan hienoihin suomalaisiin radiokanaviin.

Toki Radiot-sovelluksessakin on paljon kehittämisen varaa. Esimerkiksi joku yhtenäistetty palautekanava suoraan studioon / kanavan väelle puuttuu vielä tässä vaiheessa, mutta Radiomedian (edustaa yksityisiä radioita) ja Ylen edustajat lupasivat tiedotteessa, että sovelluksen kehitys on jatkuvaa.

Ainakin ensimmäisenä lisäisin selkeät sovelluksen latausohjeet Radiot.fi-etusivulle. Selainta käytettäessä ei ole ongelmallista käyttää radiokanavan omia nettisivuja, joten kuuntelu onnistuu jatkossakin sieltä, mutta mobiilikäytön ajaminen Radiot-sovellukseen on sitäkin tärkeämpää.

Halusitpa siis kuunnella saamelaisten radiota tai Voicea, lataa tuo ÄPPI sassiin!

Kirjoitan #muuten uudessa Soundissa samasta aiheesta vähän laajemmin, lue se artikkeli!

Viime postissa uhosin HCR:stä eli Helsinki City Runista. Ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan se. Tai alku meni, mutta siinä 12 kilometrin kohdalla koko matkan vaivannut penikkakipu yltyi niin pahaksi, ettei vasurille pystynyt enää laskemaan kunnolla painoa. Sisuunnuin vastoinkäymisestä sen verran, että vuorotellen nilkutin kävellen ja nilkutin juosten maaliin asti. Sattui saatanasti, mutta halusin edes jonkinlaisen täyttymyksen tunteen, joten keskeyttäminen ei ollut vaihtoehto.

Oli kyllä kasvattava kokemus. Ensinnäkin tietysti pari viikkoa sitten ilmennyt penikkatauti olisi pitänyt hoitaa terveeksi kunnolla ennen puolimaratonia, mutta siihen ei maltti riittänyt. Toiseksi on kasvattavaa antaa ihmisten ohitella itseään, vaikka kipeää vasenta pohjetta lukuunottamatta olisi valmis juoksemaan reipasta tahtia maaliin - 10 kilometrin kohdalla olin vielä menossa kohti tavoiteaikaani. Sitten kun ei edes hengästytä, muttei silti pääse nopeasti eteenpäin, ja kaikki ohittelevat, voi vaan purra alahuulta ja yrittää päästä mahdollisimman nopeasti maaliin.

No, sunnuntaina ja eilen maanantaina en oikeastaan pystynyt kävelemään. Sain kyynärsauvat ja kipulääkkeitä, ja pikku hiljaa kipu alkaa heltyä.

Pitää mennä loppukesästä jollekin toiselle puolimaratonille jos koipi kestää, pakko päästä se matka suunnitellussa ajassa loppuun ennen kuin mietin mitään muuta.

Ihme kirjoitusta, ei tämän blogin tarkoitus ole henkilökohtaisia asioitani seurata. Mutta kun kerran olin tuota aihetta pari kertaa sivunnut, niin saatinpa sen nyt myös päätökseensä. Ilmoitin duunista 14 ihmistä tuonne. Kaksi juoksi. Gayze closed.

On todella ärsyttävä olla klenkkaava/ontuva ihminen. Paitsi että työkaverit tietenkin vain vittuilevat, ymmärrän heti paljon paremmin kaikkia jollain tavalla liikuntarajoitteisia ihmisiä.

Tämähän alkaa kuulostaa joltain jenkkidraaman juonelta.  Ai niin, ja Lumian Spotify ei tietenkään suostunut aluksi soittamaan EDES OFFLINE-TILAAN siirrettyä soittolistaa. Sanoi, että en voi soittaa tätä, koska olen offline-tilassa. Haistapa sinäkin vittu. Lumia, sinussa olisi lupausta niin moneen, mutta tuo moniajon PASKUUS rokottaa.

Se siitä. Musiikkiin:

Pidän aina takaraivossa mielessä biisejä joista olen viime aikoina suuremmin nauttinut. Uudesta musiikista aika hintsusti: Moonface with Siinai on kieltämättä yllättävän hyvä, Siinain oma levy oli vain paska.

Suuremman ilonaiheen tarjosi kuitenkin Pimeys, joka on ainakin osaksi rakennettu Rex Willerin raunioille. Itselleni tuli heti mieleen Särkyneet-ryhmä ja powerpop, mitkä olivat ilahduttavia ensireaktioita, vaikka Särkyneet operoivatkin enemmän punk-kulmasta.

Elämä kiinnostaa by Pimeys
Jos olisin ahkerampi musabloggaaja, olisin varmasti IHAN EKANA voinut tätä hehkuttaa, mutta nyt ainakin Slow Show ehti ensin. PROPS J-MAN!

Sitten vanhempaan musiikkiin: Parin viikon päästä Hyvinkäällä juhlittava Steelfest palautti mieleeni The Crown -yhtyeen hienouden. Tai itse asiassa ystäväni Tuomon linkkaamaa World Below'ta Crownilta en edes muista koskaan kuulleeni. Siinä laulaa At the Gatesin TOMPE. At the Gatesin Slaughter of the Soul oli joskus c-kasetilla. IHANAA MUSIIKKIA. No, Crownilla on paljon muitakin loistavuuksia, ja he esiintyvät Steelfesteillä jossa olis myös TAAKE ja ENTOMBED, mutta jonne en valitettavasti pääse.

Kuuntelen siis Crownia ja Taakea kotona ja itken.

Kiitos mielenkiinnosta.

Otsikoin tällä kertaa blogimerkinnän kuin ala-asteikäiset: Faktapohjalta. Näillä mennään, muuta et saa.

Etenen kuitenkin käänteisessä järjestyksessä. Meikäläisellä on nimittäin ollut pari viikkoa käytössä Nokian älypuhelinmaineen pelastaja Lumia 800. HTC Desire HD meni paskaksi ja sitä myöten loppui minun Android-urani. Vuorossa siis Lumia ja Windows Phone 7.5 -käyttis.

Heti voi sanoa, että paras Nokian älypuhelin koskaan. Käyttö on tosi pehmeätä ja sovellukset yksinkertaisesti TOIMIVAT, toisin kuin vaikka N8:ssa ja muissa Symbian-räpsissä. Myös graafinen ja fyysinen ulkoasu on paljon tyylikkäämpi kuin vaikkapa iPhonessa. Työmailit ja kalenterit toimivat kuin unelma. Akku ei kestä paskaakaan, mutta kohta pitäisi ilmestyä päivitys joka jeesaa tätä ongelmaa.

3G-yhteys tai Spotify-softa on paska, koska puhelin miettii joskus aika pitkään ennen kuin rupeaa soittamaan biisiä. Tämä on oikeastaan tärkein ominaisuus minulle, koska kuuntelen paljon musiikkia kännykästä, ja tekisi mieli heittää Lumia seinään joka kerta kun se käynnistää Spotifyn uudestaan kun yritän tarkistaa mikä on vikana. Auki olevia ohjelmia näkee vain 5 edellistä, ja jos painaa Spotifyn kuvaketta sen jälkeen kun on käynyt viidessä muussa näkymässä, Lumia ikään kuin käynnistää koko ohjelman uudestaan. Pätee muuhunkin kuin Spotikkaan.

Windows Phone -käyttis on myös Androidiin verrattuna ärsyttävän suljettu. Synkkaus jonkun paskasoftan kautta. ANKEATA. Antakaa se kovalevynäkymä Macciin ja olen tyytyväinen. Onneksi tämä ei niin suljettu ole kuin iPhone kuitenkaan.

Ankeinta on kuitenkin siirtyminen Runkeeperistä Sports Trackeriin. Windows Phonelle on olemassa Runkeeper, mutta sitä käännöstä haukutaan niin paljon että suostuin lähtemään Sports Trackerin kelkkaan, käytinhän sitä joskus kauan sitten Nokia 5800:lla. MUTTA WP Sports Tracker on paska. Ei väliaikatietoja puhuttuna korvaan, GPS-yhteys mukamas auki, mutta sitten kun aloittaa lenkin niin ei olekaan. Bing-kartoissa ei ole merkittynä kaikkia kävelyteitä mitä Runkeeperin Google Mapseissa. Facebook-jako ei onnistu kännykkä-käyttiksen kautta, ei myöskään kuvien lisääminen. Ikävä tulee Runkeeperiä. Ja on tullutkin. Lisäksi ST miettii n. 15 sekuntia kun kännykän ottaa taskusta, että olenkos minä aktiivinen ja toiminko edes. Se on pitkä aika kun juoksee ja samalla katsoo kännykän näyttöä.

_____________

Ja sitten TÖ VOIS OF FINLANT! Olen VIIHDEBLOGGAAJA!!!!!!!

Olen SBS:llä töissä, ja voin kertoa, että Voice-radiolla ja Voice-ohjelmalla ei ole mitään tekemistä keskenään. Mutta VoF on hyvä brändi, joten hyvä meille.

En ole pitkään aikaan innostunut mistään suomalaisista laulukisoista, kun taso on niin paska, mutta VoFin positiivinen energia on saanut minut puolelleen.

Ja sitten eiliseen lähetykseen: En lähde kommentoimaan Michael Monroen verenkierron entsyymejä ja kemikaaleja, mutta miksi ihmeessä hän tiputti sipsakan suomenruotsalaisstara Krista Siegfriedsin? Jäljelle jäi pieni pesukarhu Toni, joka nylkytti eilen Freddie Mercuryn haamun jalkaa.

Ja kuten aina, Suomen kansa on tyhmä, ja äänesti paksun karaokelaulaja Whatshisnamen jatkoon. Veti Bon Jovia hienosti, olis varmasti saanut innostuneen vastaanoton missä tahansa kapakassa. Luulin että tässä ohjelmassa juhlitaan hyviä ääniä, mutta kai tästä ollaan leipomassa jotain uusia marttisaarisia joihin kansa voi samaistua, mutta joiden levyjä kukaan ei osta.

Karoliina Kallion ura ei todellakaan ollut vielä nähty, mutta ilmeisesti hän itse ajatteli niin ja lannistui, ja Elastinen tiputti hänet. Harmi, sillä tajusin vasta tämän kilpailun myötä miten mahtava laulaja hän on. Ei pelkkä Waldon taustalaulaja. Cover-bändejä en jaksa katsella joten sellaisessa ympäristössä en ole häntä nähnyt.

Toivottavasti Mikko Herranen tai Kimmo Härmä voittaa, näin eilisen perusteella. Sanna Säntti oli myös mahtava artisti, silloin kun malttoi paneutua biisiin.

Se viihdebloggauksesta.

Yhdistelmäblogaus lopettaa tämän viikon. Ärsyttävästi tungen kaksi aihetta samaan merkintään, enkä käsittele kumpaakaan kovin syvällisesti.

Olisin itse asiassa voinut yhdistää aiheet, jos olisin tajunnut ottaa Kvelertakin keikalta eilen kuvia uudella puhelimellani. Oli käsittämättömän hieno keikka, juuri sopiva nousuhumalaiseen lauantai-iltaan.
En ole tainnut hehkuttaa blogissa Kvelertakia, jonka debyyttilevy on järjettömän kova. Minkäköhän takia en listannut sitä Vuoden levyihin, kysyy blogisti itseltään...

Olivat Norjan kundit joka tapauksessa eilen Finnish Metal Expossa paiskomassa hardcoren, black metallin ja rokettirollin yhdistelmäänsä. Kaapelitehtaan putkimainen ja kolkko sali on akustisesti aika kamala, eikä bändin kolmea kitaristia oikein kuullut erillisinä soittimina. Mutta voimaa ja energiaa esiintymisessä oli helvetisti, vähän nuhaisista soundeista huolimatta.

Tuli hieno fiilis olla mahtavuuden äärellä. Biisithän ovat loistavia, ja niiden esitystapa oli juuri sopivan räkäinen. Laulajan autenttinen örinä ja kolmannen biisin aikana esiin reväytetty death metal -kaljamaha vakuuttivat.

Luin keikan jälkeen Facebookista, että bändi oli saanut Oslossa by:Larm-festareilla miljoonan norjan kruunun eli noin 120 000 euron Statoil-palkinnon. Sitten näin bändin laulajan Hima & Salissa wokkia syömässä (keikanjälkeishiessä) ja onnittelin tästä. Hän kertoi että koko raha käytetään USA:n kiertueeseen.

Kveeeleeertaaaaaak

Se puhelin. Koska olen vähän teknologianörtti pitää puhelinta vaihtaa riittävän usein. Vuoden verran palvellut Nokia N900 sai väistyä HTC Desire HD:n tieltä. Vanhassa luurissa ei sinänsä ollut mitään vikaa, ja olen edelleen sitä mieltä, että N900:n käyttöliittymä Maemo olisi sopinut Nokian muihinkin malleihin. Harmi että Nokia heitti käyttiksen hukkaan, erittäin toimiva käyttis, uskomattoman muokattava.

Joo, päätin siis siirtyä Androidiin. iPhone on jotenkin tuntunut aina liian yksinkertaiselta, Android oli siksi mielenkiintoinen vaihtoehto, varsinkin kun sille kehitetään noin 10000000 kertaa enemmän softia kuin N900:lle. HTC Desire HD:ssa on jättimäinen näyttö, ja ainakin puolen viikon käytön jälkeen fiilis on erittäin hyvä.

Muokattavuutta riittää - ei ihan niin paljoa kuin N900:ssa,  mutta riittävästi kuitenkin. Googlen kalenterin ja Facebookin kanssa puhelin toimii saumattomasti yhteen, Android kun on Googlen kehittämä.

Fyysistä näppäimistöä on vähän ikävä, N900:n parhaita puolia ehdottomasti. Mutta kuten todettua, yleisfiilis erittäin positiivinen.

Ennen kuin painatte pään tyynyyn ja valmistaudutte uuteen viikkoon, otetaan vähän Kvelertakia!