Tämä on vähän masentava kirjoitus, koska toissayönä kun en saanut unta ja tämä aihe tuli mieleeni, siirtyi se blogitekstiksi briljantin näppäränä ja subjektiivisuudessaankin kattavan oloisena viiden parhaan rap-skitin esittelynä.
Nyt kun olen muistellut skittejä, tajusin että tämä ei tule olemaan viiden parhaan rap-skitin lista, edes minun mielestäni. Sen sijaan tämä on lista viidestä rap-levyn välipala-skitistä, jotka ovat jääneet päähäni ja joita tulee järjenvastaisista syistä toisteltua asiayhteydestä irroitettuna ihan arkielämässä.
Ai niin, jos et tiedä mikä skitti on, voin kertoa: Sanan etymologiaa en ryhdy googlaamaan, mutta rap-levyillä on joka tapauksessa joko biisien alkuun liimattuna tai ihan erillisnä raitoina tällaisia lyhyitä, yleensä koomisia pätkiä, jotka joko johdattavat seuraavaan biisin, tai sitten eivät. Hyvin tyypillisesti niissä lainataan populaarikulttuuria, yleensä gangsteri- tai kung fu -elokuvia.
Tässä viisi skittiä, jotka ovat luultavasti ikuisiksi ajoiksi juuttuneet päähäni.
5. D12 - Bizarre Skit
Ihan oikeasti oikeasti oikeasti pidän Eminemin POSSEN eli D12:n levystä Devil's Night, joka ilmestyi vuonna 2001. Bändin läski greisi jäsen on nimeltään Bizarre, ja tässä pätkässä hän juttelee bändikaverinsa Kunivan tyttöystävälle sillävälin kun Kuniva käy kaupassa. Ihana pätkä.
4. Jay-Z - Okay, I'm Reloaded
Jaykka on kuningas myös skiteissä. Jay-Z:n skitit eivät ole niinkään humoristisia, eikä varsinkaan debyyttilevyllä Reasonable Doubt, kun hänellä oli helkkaristi todistettavaa. Carlito's Way -leffan repliikkejä hieman muokattuna. Alkuperäistä spiikkiä ja varsinkin "here comes the pain" -kohtaa on käytetty räp-biiseissä loputtomiin. Brooklyn's Finest -biisissä mukana vielä kuningas Biggie.
3. Ludacris - Greatest Hits
Ludacris on huumormiehhii, joten hänen levyiltään löytyy paljon hauskoja pätkiä. Suurimmassa osassa vitsin idea kiertyy ho-sanan ympärille (tarkemmin ajatellen koko Ludacrisin ura on ho-sanalla leikkimistä), mutta Greatest Hitsissä on kyse valkoisten pilkkaamisesta. Skitti on levymainos, jossa Ludacrisin isoimmat hitit on tehty uusintaversioina "rapped by random white people". Ja sitten on tietysti näytteitä, "offbeat as fuck".
2. Outkast - Da Art of Storytellingin loppu
Tätä ei löytynyt yksittäisenä YouTube-pätkänä ollenkaan, mutta on joka tapauksessa Aquemini-levyllä Da Art of Storytelling pt. 1 -biisin lopussa tämä. Ukkostaa, lapset ovat leikkimässä, tulevat sisään ja kysyvät isoäidiltä että mitä on tämä meteli. "Just the Lord doing his work", sanoo isoäiti.
En tiedä mikä järki tuossa on, mutta jotenkin siihen on onnistuttu luomaan tosi hieno tunnelma, ja se on jäänyt vahvasti mieleen.
1. Wu-Tang Clan - Torture Skit
Äää ää ä äääaaäaä, tämä on paras, ei voi mitään. Ekasta kerrasta kun kuulin Wu-Tang Clanin Enter the Wu-Tang -debyytin on tämä Method Manin ja Raekwon the Chefin improvisoidun oloinen "keskustelu" kidutuksesta pyörinyt päässä. Varsinkin tuo törkeä loppu. I'll fucking sew your asshole closed, and keep feeding you, keep feeding you.
Klassikko!
Koska tämä on blogi, niin teidän lukijoiden kuuluu nyt tässä vaiheessa kertoa, että mitkä loistavuudet jätin huomiotta. Ainakin Dr Dre:n 2001-levyn Pause for Porno voisi olla maininnan arvoinen, vaikka se onkin ehkä enemmän biisi... tai jotain.
BONUS BONUS!
Ehkä Suomesta löytyy parempiakin kuin tämä, mutta Avaimen levyltä on jäänyt mieleen Haastattelu-skit, jossa puhutaan nuorten raffist laiffist.
Hae tästä blogista
Minä
Kuka minä olen?
Olen musadiggari, kirjaintoilija, laitteista innostuja ja juoksija. Siviiliammatiltani olen Nelonen Median radioiden musapäällikkö. Blogin mielipiteet eivät liity työpaikkani toimintaan. Jos haluat laittaa postia, se onnistuu jussi.mantysaari(ät)gmail.com
Suositut tekstit
- Kesän ja syksyn lukupäiväkirja 2024
- Toukokuun lukupäiväkirja 2024
- Kaikkien aikojen kovimmat suomalaiset hiphop-levyt top 5
- Livearvio: Paukutusjengi @ Gloria 18.10.2013
- Don Draperin tyhjyys (eli Mad Men -arvostelu)
- Lukuvinkki: Kurt Vonnegut - Slaughterhouse Five (Teurastamo 5)
- Kirja-arvostelu: Frank Herbert - Dune
- Arvio: Miksi Sillan kolmas kausi on niin onnistunut
- Levyhyllyn aarteita #7: Chris Rea - On the Beach
- Levyarvio: The Hearing - Dorian
Uusimmat kommentit
Satunnaisotoksia
Blogeja
Aiemmin ajateltua
- marrask. 2024 (1)
- kesäk. 2024 (1)
- huhtik. 2024 (1)
- maalisk. 2024 (1)
- jouluk. 2023 (1)
- kesäk. 2023 (1)
- huhtik. 2023 (1)
- jouluk. 2022 (3)
- elok. 2022 (4)
- heinäk. 2022 (3)
- huhtik. 2022 (1)
- maalisk. 2022 (1)
- helmik. 2022 (1)
- tammik. 2022 (1)
- jouluk. 2021 (4)
- marrask. 2021 (2)
- lokak. 2021 (1)
- syysk. 2021 (3)
- elok. 2021 (1)
- kesäk. 2021 (1)
- toukok. 2021 (2)
- huhtik. 2021 (2)
- maalisk. 2021 (1)
- helmik. 2021 (2)
- tammik. 2021 (2)
- jouluk. 2020 (2)
- marrask. 2020 (1)
- lokak. 2020 (2)
- kesäk. 2020 (2)
- toukok. 2020 (1)
- huhtik. 2020 (2)
- maalisk. 2020 (2)
- helmik. 2020 (2)
- tammik. 2020 (2)
- jouluk. 2019 (2)
- syysk. 2019 (2)
- elok. 2019 (3)
- heinäk. 2019 (1)
- kesäk. 2019 (1)
- toukok. 2019 (1)
- huhtik. 2019 (1)
- maalisk. 2019 (3)
- helmik. 2019 (2)
- jouluk. 2018 (1)
- marrask. 2018 (2)
- syysk. 2018 (4)
- elok. 2018 (3)
- heinäk. 2018 (2)
- kesäk. 2018 (1)
- toukok. 2018 (2)
- huhtik. 2018 (1)
- maalisk. 2018 (1)
- helmik. 2018 (1)
- tammik. 2018 (1)
- jouluk. 2017 (2)
- marrask. 2017 (2)
- lokak. 2017 (4)
- syysk. 2017 (3)
- elok. 2017 (4)
- heinäk. 2017 (3)
- kesäk. 2017 (3)
- huhtik. 2017 (3)
- maalisk. 2017 (1)
- helmik. 2017 (3)
- tammik. 2017 (5)
- jouluk. 2016 (3)
- marrask. 2016 (5)
- lokak. 2016 (6)
- syysk. 2016 (3)
- elok. 2016 (6)
- heinäk. 2016 (5)
- kesäk. 2016 (4)
- toukok. 2016 (4)
- huhtik. 2016 (5)
- maalisk. 2016 (10)
- helmik. 2016 (5)
- tammik. 2016 (5)
- jouluk. 2015 (8)
- marrask. 2015 (8)
- lokak. 2015 (6)
- syysk. 2015 (7)
- elok. 2015 (7)
- heinäk. 2015 (8)
- kesäk. 2015 (6)
- toukok. 2015 (11)
- huhtik. 2015 (11)
- maalisk. 2015 (8)
- helmik. 2015 (12)
- tammik. 2015 (9)
- jouluk. 2014 (12)
- marrask. 2014 (13)
- lokak. 2014 (11)
- syysk. 2014 (11)
- elok. 2014 (12)
- heinäk. 2014 (13)
- kesäk. 2014 (11)
- toukok. 2014 (11)
- huhtik. 2014 (15)
- maalisk. 2014 (15)
- helmik. 2014 (19)
- tammik. 2014 (17)
- jouluk. 2013 (15)
- marrask. 2013 (16)
- lokak. 2013 (17)
- syysk. 2013 (17)
- elok. 2013 (13)
- heinäk. 2013 (6)
- kesäk. 2013 (1)
- toukok. 2013 (6)
- huhtik. 2013 (6)
- maalisk. 2013 (7)
- helmik. 2013 (8)
- tammik. 2013 (7)
- jouluk. 2012 (8)
- marrask. 2012 (10)
- lokak. 2012 (7)
- syysk. 2012 (9)
- elok. 2012 (7)
- heinäk. 2012 (6)
- kesäk. 2012 (6)
- toukok. 2012 (5)
- huhtik. 2012 (5)
- maalisk. 2012 (5)
- helmik. 2012 (4)
- tammik. 2012 (2)
- jouluk. 2011 (9)
- marrask. 2011 (9)
- lokak. 2011 (8)
- syysk. 2011 (11)
- elok. 2011 (10)
- heinäk. 2011 (5)
- kesäk. 2011 (8)
- toukok. 2011 (12)
- huhtik. 2011 (17)
- maalisk. 2011 (13)
- helmik. 2011 (12)
- tammik. 2011 (11)
- jouluk. 2010 (8)
- marrask. 2010 (9)
- lokak. 2010 (15)
- syysk. 2010 (16)
- elok. 2010 (1)
He tajuavat mistä on kyse:
MAINOS!!!
Muista myös Suomen paras populaarikulttuuri-podcast Mäntysaari ja Nivala.
Voi ketun pallit, unohdin maailman parhaan söpöily-skitin, Outkastin Speakerboxx-levyltä (eli Big Boin puolikkaalta) hänen poikansa esittämä Bamboo Interlude. Bamboo on siis pikkupojan nimi. Pätkässä faija usuttaa pikkuista räppäämään. Löytyy tuolta: http://open.spotify.com/track/5trvSBu9cOvkxoJQV1pc0H