"Oh CHEEZZUZ", kuten Bill Burr sanoisi. Eilen näin tämän ihmisneron ensimmäistä kertaa elävänä. En ottanut elävänä pulloon, mutta vaikutuin syvästi.

Ensimmäistä kertaa Suomessa pari vuotta sitten vieraillessaan Burr ei vielä mahtunut tutkaani, mutta Spotifyn ja Netflixin synnyttämä syöksy kohti stand up ydintä on auttanut minua muodostamaan sen mielipiteen, että Bill Burr on parhaita eläviä stand up -koomikoita - ellei jopa paras. Marc Maron on eri tavalla hyvä, ja esimerkiksi eilen näkemäni setti oli Maronin Thinky Painia parempi - joskaan ei syvällisempi. Doug Stanhope olisi kanssa mielenkiintoista nähdä, mutta ei ole kai lähiaikoina palaamassa Suomeen.

Mistä aloittaisin. Burrin työskentelyä livenä katseltuaan nauramisen aiheuttama kurkkukipu on toissijainen tunne. Päällimmäisenä mielessä on ihailu ja arvostus. Yli 20 vuotta stand uppia tehnyt Burr todella tietää mitä tekee. Hänen ilmaisunsa, rytmityksensä, olemuksensa ja kielensä toimivat täydellisesti yhteen.

Mietinkin esityksen jälkeen, että Suomessa ei vielä ole yhtä pitkään VAIN stand uppia tehneitä ihmisiä. Tai jos on, niin... no, he eivät ole kehittyneet aivan samaa tahtia. Enkä tässä halua suomalaista osaamista yhtään moittia, esimerkiksi taannoinen Paukutusjengi oli todella hienoa tavaraa, ja ainakin 2/4 jengistä oli paikalla eilen katsomassa Burria. Mutta Burr on silti nextillä levelillä.

Hän ei ole mikään älymystön koomikko, tai loputtoman tiedostava ja maailmantuskassaan piehtaroiva. Mutta toisaalta hän ON todella älykäs koomikko. Vaikka hän puhuu "tyhmistä" asioista. Tai vaikka hän aina välillä muistuttaa olevansa tyhmä (joskin enemmän "tietämätön"-merkityksessä). Hän ei myöskään yritä shokeerata, vaikka pystyykin hiljentämään katsomon miehet-naiset-heitoillaan tai diktaattoripuheillaan.

Burr ei varmaankaan ollut tottunut kohteliaaseen yleisöön, jota täysi tupa suomalaisia tietysti edusti. Hän oli aluksi ehkä hieman hämmentynyt kun vastauksia kysymyksiin oli vaikea saada. Tai sitten sekin oli show'ta. Luulen, että hänen tapansa on rakentaa osa esityksestä improvisaation pohjalta, joka liittyy yleisön kansallisuuteen ja sen stereotypioihin. Mutta hän sai kaiken Suomi-läpän tuntumaan jotenkin loppuun asti käsikirjoitetulta. "Ok, you have no rich people and everybody dresses well. If you sir (osoittaa eturivissä istuvaa rillipäistä tyyppiä) would live in America, I would buy anything from you, no questions asked".

Hauska yksityiskohta oli myös uskonnosta puhuminen. Burr teki (ja on tehnyt aiemminkin) selväksi, ettei varsinaisesti usko jumalaan. Siksi hän käsitti sanalla "religion" enemmänkin sen kulttuurisen taustan jonka se ihmiselle antaa. Siksi uskonnottomat suomalaisetkin voi käsittää "lutheran"-uskonnon edustajiksi, jos Burr on "catholic".

Äh, miksi yritän selostaa koko illan kulkua.

Ilta oli valtavan hieno. Toivottavasti tämän tason koomikoita saadaan lisää Suomeen. Nyt on tulossa Poliisiopiston ääniä matkiva kaveri, mutta helikopterin matkiminen ei jotenkaan eilisen jälkeen tunnu houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Ja jälleen kerran täytyy suositella myös Burrin podcastia, Monday Morning Podcast. Ensi maanantain jaksossa kuullaan varmasti mitä mieltä hän oli Suomesta itse. Kirveellä tappaminen jäi varmasti mieleen. Ja se, ettei täällä uskota kummituksiin.

Stäättistics!

Parasta. Palvon.