Musiikkipainotteista blogia joskus aikoinaan pitänyt blogistinne ohjaa blogiaan jälleen aavistuksen musiikin suuntaan. Nono, en toisaalta puolustele musiikin vähyyttä. Alusta saakka olin päättänyt, että kirjoitan asioista jotka kulloinkin kiinnostavat. Siis vapaa-ajalla. Töissä mietin joka tapauksessa biisejä joka päivä, kotona on virkistävää kirjoittaa jostain muusta.

Gary Clark Jr.:n ensimmäinen täyspitkä levy Blak and Blu julkaistiin Jenkeissä lokakuussa. Minä kuulin artistista varsin perinteistä reittiä, eli levy-yhtiön edustajalta. Kiitos vain, job well done. Aluksi Blak and Blun kuunteleminen hämmentää, sillä blues-artistiksi USA:ssa miellettävän artistin levyltä löytyy peräkkäin sulassa sovussa biisejä, jotka toisaalta voisivat olla vaikka Joe Bonamassan, Lenny Kravitzin, The Rootsin ja Terence Trent D'arbyn levyillä.

Hänen tekemisiään yhdistää intohimoinen virtuositeetti ja sielu. Mustaa musiikkia siis. Ja kaikkihan lähtee bluesista, sanovat jotkut blues-fanit. Blues on yleensä kammottavaa musiikkia. Tämä mielipide saattaa kummuta baarimikon uralla rock-baarissa koetuista kammottavista blues-coverbändien keikoista, mutta aika harvassa ovat mielenkiintoiset blues-levyt. Koko "roots-musiikki" on jotenkin rasittavaa. En YLEENSÄ kestä yhtään.

Eikä Blak and Blu:ta blues-levyksi kehtaa haukkua, vaikka sellaisesta järkyttävän vapaasti virtaavasta kitaroinnista Garyn ilmaisu lähteekin. Mutta heti seitsemän minuutin blues-jamin perään ukko rykäisee The Rootsin levylle sopivan nimibiisin - ja vielä tolkun sanoituksilla ja räpeillä.

Tämä on juuri niitä levyjä, joita ei voi kuunnella läpi vain yhtä kertaa. Jotain tuossa aluksi sekavaksi luulemassani yhdistelmässä mustan musiikin alagenrejä on. Tai siis kyllä minä tiedän mikä yhdistelmästä tekee toimivan: Artisti itse. YouTube-pätkien perusteella miehen olemuksesta paistaa läpi itsevarma osaaminen. Mutta mikä tärkeintä: Se EI pääse livahtamaan pätemisen puolelle. Hän tietää mitä tekee.

Levy ilmestyy piakkoin Suomessakin, ja tullee sitä myöden Spotikkaankin. Alla näyte levyn bluesimmasta päästä. Älkää antako tuon näytteen kertoa vielä mitään. Siellä on mm. Tuomo Prättälän kuuloista auteur-soulia mukana.

JA HUOM! Gary Clark Jr. esiintyy Tavastialla 6.3. Olen todellakin menossa. Alkuvuoden levytapaus.