Tämä teksti saattaa olla aikamoista itsestäänselvyyttä, mutta varmuuden vuoksi kerron mitä mieltä olen.
Minua ihmetyttää, miksi mainoksia blokkaavia selainlisäosia on olemassa. Tai kyllähän minä sen ilmeisen syyn ymmärrän: Pop up -mainokset ovat rasittavia, välkkyvät ja poukkoilevat mainokset ovat tiellä.
Mutta en ymmärrä sitä mukamas älyllistä oikeutusta joilla näiden käyttöä perustellaan. Tai että tuohdutaan Twitterissä, kun joku sivusto ei näytä sisältöä jos mainosblokkeri on kytketty päälle.
Ei kai tätä tarvitsisi edes erikseen kirjoittaa, mutta: Suurin osa maailman ja Suomen suosituimmista sivustoista toimii mainosrahotteisesti. Joku tuottaa sen sisällön, maksaa serveristä ja kehittää sivustoa eteenpäin. Mainokset ovat käytännössä ainoa tapa rahoittaa tätä. Jos et pidä mainoksista, älä käy kyseisellä sivustolla. Lue Ylen uutisia ja hae tietoa Valtion ylläpitämiltä sivustoilta. Tai käytä Wikipediaa, mutta älä ärsyynny jos he pyytävät apua kulujensa kattamiseen.
Varmasti joku piraattifilosofi on tästäkin satuillut taitavasti argumentoidun Medium-blogin (ei mainoksia, palvelu toimii tällä hetkellä rahoittajien tuella, jossain vaiheessa rahoittajat haluavat myös viivan alle jotain), mutta jotenkin tässä haiskahtaa samanlainen logiikka kuin musiikin tai elokuvien laittoman lataamisen puolustamisessa: Koska se on helposti teknisesti mahdollista, se perustellaan hyväksyttäväksi.
Mutta arvoisat adblockaajat: Kaikki maksaa. Ilmaista lounasta ei ole. Somessa voi vaahdota omasta oikeutuksestaan mainoksettomaan sisältöön, mutta sille on olemassa vain lähempää tarkastelua kestämättömiä perusteita.
TÄRKEÄ HUOMIO: Keskustelu julkisesta tilasta ja sen mainoksettomuudesta on eri kuin internetin mainoksettomuus. Kaupunki omistaa puiston, ja on aiheellista keskustella siitä, tarvitseeko kenenkään altistua siellä mainoksille. Tai kadulla. Mutta kadun serveritilasta eli kunnossapidosta vastaavat veronmaksajat. Rumba.fi:n tai Buzzfeed.comin serveritilasta vastaavat sivuston omistajat, jotka maksavat lisäksi työntekijöilleen jonkinlaista palkkaakin.
Toisaalta internetissä on yleistä myös vapaaehtoispohjaisuus, johon kuuluu perinteisesti vapaaehtoinen rahankeruu. Tämäkin on hieno tapa kerätä rahaa, mutta esimerkiksi rakastamasi viihdemedia tuskin onnistuisi tällaisessa rahoituksessa.
Itse en kiinnitä nettimainoksiin käytännössä mitään huomiota, mikä on nettimainonnan tuloksellisuuden kannalta yleinen ongelma, mutta se ei kuulu tähän keskusteluun. Jos joku sivusto harrastaa silmille pomppivaa pop up -mainontaa, jätän sen sisällön yksinkertaisesti kuluttamatta. Näin laskevat kävijämäärät säätelevät sitä, millaisia mainontatyyppejä kannattaa käyttää.
Internet on aika laissez-faire-mesta, hyvässä ja pahassa. Se on täynnä kaikenlaista kuonaa, mutta vapaarahoitteisesti/vapaaehtoisvoimin tuotettuna se on tuottanut oikeastaan kaiken sen mistä me nykyään puhumme.
Jos siis puolustuksesi mainosten blokkaukselle on se, että "internetin pitää saada olla vapaa", ajattelet, että niin kauan kuin kaikki on sinulle ilmaista, asiat ovat kunnossa. Tämä on lyhyt tie, ja älyllisesti epärehellistä.
Hae tästä blogista
Minä
Kuka minä olen?
Olen musadiggari, kirjaintoilija, laitteista innostuja ja juoksija. Siviiliammatiltani olen Nelonen Median radioiden musapäällikkö. Blogin mielipiteet eivät liity työpaikkani toimintaan. Jos haluat laittaa postia, se onnistuu jussi.mantysaari(ät)gmail.com
Suositut tekstit
- Kesän ja syksyn lukupäiväkirja 2024
- Toukokuun lukupäiväkirja 2024
- Kaikkien aikojen kovimmat suomalaiset hiphop-levyt top 5
- Livearvio: Paukutusjengi @ Gloria 18.10.2013
- Don Draperin tyhjyys (eli Mad Men -arvostelu)
- Lukuvinkki: Kurt Vonnegut - Slaughterhouse Five (Teurastamo 5)
- Kirja-arvostelu: Frank Herbert - Dune
- Arvio: Miksi Sillan kolmas kausi on niin onnistunut
- Levyhyllyn aarteita #7: Chris Rea - On the Beach
- Levyarvio: The Hearing - Dorian
Uusimmat kommentit
Satunnaisotoksia
Blogeja
Aiemmin ajateltua
- marrask. 2024 (1)
- kesäk. 2024 (1)
- huhtik. 2024 (1)
- maalisk. 2024 (1)
- jouluk. 2023 (1)
- kesäk. 2023 (1)
- huhtik. 2023 (1)
- jouluk. 2022 (3)
- elok. 2022 (4)
- heinäk. 2022 (3)
- huhtik. 2022 (1)
- maalisk. 2022 (1)
- helmik. 2022 (1)
- tammik. 2022 (1)
- jouluk. 2021 (4)
- marrask. 2021 (2)
- lokak. 2021 (1)
- syysk. 2021 (3)
- elok. 2021 (1)
- kesäk. 2021 (1)
- toukok. 2021 (2)
- huhtik. 2021 (2)
- maalisk. 2021 (1)
- helmik. 2021 (2)
- tammik. 2021 (2)
- jouluk. 2020 (2)
- marrask. 2020 (1)
- lokak. 2020 (2)
- kesäk. 2020 (2)
- toukok. 2020 (1)
- huhtik. 2020 (2)
- maalisk. 2020 (2)
- helmik. 2020 (2)
- tammik. 2020 (2)
- jouluk. 2019 (2)
- syysk. 2019 (2)
- elok. 2019 (3)
- heinäk. 2019 (1)
- kesäk. 2019 (1)
- toukok. 2019 (1)
- huhtik. 2019 (1)
- maalisk. 2019 (3)
- helmik. 2019 (2)
- jouluk. 2018 (1)
- marrask. 2018 (2)
- syysk. 2018 (4)
- elok. 2018 (3)
- heinäk. 2018 (2)
- kesäk. 2018 (1)
- toukok. 2018 (2)
- huhtik. 2018 (1)
- maalisk. 2018 (1)
- helmik. 2018 (1)
- tammik. 2018 (1)
- jouluk. 2017 (2)
- marrask. 2017 (2)
- lokak. 2017 (4)
- syysk. 2017 (3)
- elok. 2017 (4)
- heinäk. 2017 (3)
- kesäk. 2017 (3)
- huhtik. 2017 (3)
- maalisk. 2017 (1)
- helmik. 2017 (3)
- tammik. 2017 (5)
- jouluk. 2016 (3)
- marrask. 2016 (5)
- lokak. 2016 (6)
- syysk. 2016 (3)
- elok. 2016 (6)
- heinäk. 2016 (5)
- kesäk. 2016 (4)
- toukok. 2016 (4)
- huhtik. 2016 (5)
- maalisk. 2016 (10)
- helmik. 2016 (5)
- tammik. 2016 (5)
- jouluk. 2015 (8)
- marrask. 2015 (8)
- lokak. 2015 (6)
- syysk. 2015 (7)
- elok. 2015 (7)
- heinäk. 2015 (8)
- kesäk. 2015 (6)
- toukok. 2015 (11)
- huhtik. 2015 (11)
- maalisk. 2015 (8)
- helmik. 2015 (12)
- tammik. 2015 (9)
- jouluk. 2014 (12)
- marrask. 2014 (13)
- lokak. 2014 (11)
- syysk. 2014 (11)
- elok. 2014 (12)
- heinäk. 2014 (13)
- kesäk. 2014 (11)
- toukok. 2014 (11)
- huhtik. 2014 (15)
- maalisk. 2014 (15)
- helmik. 2014 (19)
- tammik. 2014 (17)
- jouluk. 2013 (15)
- marrask. 2013 (16)
- lokak. 2013 (17)
- syysk. 2013 (17)
- elok. 2013 (13)
- heinäk. 2013 (6)
- kesäk. 2013 (1)
- toukok. 2013 (6)
- huhtik. 2013 (6)
- maalisk. 2013 (7)
- helmik. 2013 (8)
- tammik. 2013 (7)
- jouluk. 2012 (8)
- marrask. 2012 (10)
- lokak. 2012 (7)
- syysk. 2012 (9)
- elok. 2012 (7)
- heinäk. 2012 (6)
- kesäk. 2012 (6)
- toukok. 2012 (5)
- huhtik. 2012 (5)
- maalisk. 2012 (5)
- helmik. 2012 (4)
- tammik. 2012 (2)
- jouluk. 2011 (9)
- marrask. 2011 (9)
- lokak. 2011 (8)
- syysk. 2011 (11)
- elok. 2011 (10)
- heinäk. 2011 (5)
- kesäk. 2011 (8)
- toukok. 2011 (12)
- huhtik. 2011 (17)
- maalisk. 2011 (13)
- helmik. 2011 (12)
- tammik. 2011 (11)
- jouluk. 2010 (8)
- marrask. 2010 (9)
- lokak. 2010 (15)
- syysk. 2010 (16)
- elok. 2010 (1)
He tajuavat mistä on kyse:
MAINOS!!!
Muista myös Suomen paras populaarikulttuuri-podcast Mäntysaari ja Nivala.
Jos maksan esimerkiksi HS:n tilausmaksua, niin miksi joudun näköislehden normaalien mainoksien lisäksi kärsimään lisämainoksista ja tietysti myös mainoksista verkkosivuilla?
Joku voisi ajankulukseen analysoida minkälainen näköpinta-ala on mainoksia esimerkiksi lehdessä (sanoma- tai aikakausi-) verrattuna verkkosivuun. Jos luen Iltalehden paperilla tai ruudulla, kummassa saan enemmän mainoksia?
Riippuu mainoksen päällekäyvyydestä. Esimerkiksi Youtuben kännykkäsovelluksessa on todella ärsyttävä se mainoskäytäntö, että haettuasi videon klikkaat ylintä ja PANG, takavasemmalta siihen paukkaakin mainosvideo, joka ilmaantuu listan kärkeen, mutta viiveellä siten, että klikatessasi ylintä klikkaatkin mainosvideota. Hankala selittää, mutta todella ärsyttävä toiminto sovelluksessa.
Kiitos teille kommenteista anonyymit ihmiset.
Ensimmäiseen kommenttiin: Nuo ovat hyviä kysymyksiä, mutta kirjoituksessani vierastan sitä, että se olisi sisältöä kuluttavan ihmisen päätettävissä näkeekö hän mainoksia vai ei. Tämän kirjoituksen jälkipyykkinä olen huomannut ja tajunnut, että ehkä internet vain on niin ilmaisuutta palvova paikka, että sisältöä tuottavat tahot joutuvat joko lopettamaan tai sietämään freetardismia - kaikki kun eivät kuitenkaan mainoksia blokkaa.
TOiseen kommenttiin: Ärsyttäviä mainoksia on paljon, se on totta. Itse jätän joko sen sisällön kuluttamatta, tai sitten kärsin. Luulen kuitenkin, että vaikkapa tässä blogissa ajoittain tavattu sisältömarkkinointi on enemmän tulevaisuuden mainosmuoto, tuo huomion hakemisen maksimointi on toivottavasti pian loppuun kuljettu tie.
Joskus jätän Ruudun tai Katsomon videoklippejä katsomatta, jos siinä on vaikka kolme mainosta ja ensimmäinen on 20s. EI vaan riitä keskittyminen jos vaikka junassa ajattelin katsoa jonkun suht lyhyen klipin. Mutta tosiaan siinä vaiheessa teen päätöksen etten kuluta sitä sisältöä.
Ihan loistava kirjoitus!
Ärsyttäviä mainoksia ei ole pakko katsoa tai klikata, mutta jossain vaiheessa meiltä loppuu ilmaiset nettisivut, jos kaikki käyttäjät estävät mainokset automaattisesti.