Topi Sahan debyytti Verta ja lihaa ilmestyi vuonna 2010. Periaatteessa kaikki singer-songwriter-kama kiinnostaa, mutta tuota kuuntelin valitettavan vähän. Jotain etäännyttävää siinä tapahtui; ehkä tarjolla oleva ROMPE oli liian Joose Keskitalo -liteä, tai sitten en vain malttanut kuunnella tarpeeksi.

Joka tapauksessa, painoin Topiaksen pois mielestäni. Karkuun pääs.

Sitten Warner KIINNITTI miehen, ja hänen laulujaan julkaistiin myös rakastamani ja edelleen mielestäni aliarvostetun Lassi Valtosen debyyttilevyllä. Tuli sinkku Se joka karkuun pääs.

Tuo sinkku - kuten muutkin tämän levyn biisit - on soitettu ja tuotettu huomiota herättämättömän lämpimästi. Aluksi Se joka karkuun pääs lipuikin ohitseni, ei koskettanut tai ärsyttänyt.

Mutta sitten huomasin hyräileväni biisiä toistuvasti. Sitten keskityin ajattelemaan Topia liikaa työni kautta, mutta sitten päätin ettei hän oikein sovi Voicen soittolistalle.

Ja vasta SITTEN, eli NYT pääsin käsiksi hänen kakkoslevyynsä Kolme veljee, vapaana kaikista ylimääräisistä keloista, ja sitten se kolahti - ERITTÄIN kulunutta ilmaisua käyttääkseni.

Koska kaikkien ihokarvamittari on erehtymätön musiikin laadun tae, on tärkeintä riisua kaikki ennakko-, jatko-, sivu-, peer pressure ja muut oletukset, ja keskittyä aistimaan, yltääkö lauluntekijä sieluun asti (joka on aivokemiaa, mutta tästä joskus toiste - VAI ONKO? tästäkin joskus toiste). Nyt on niin, että Topi Saha osaa koskettaa.

Hän on Kaustisilta, ja häntä on verrattu kohtuuttoman kevein perustein monenlaisiin legendoihin, mutta jos lähetään peruasioista, hän on onnistuneesti tehnyt iskelmällistä suomalaista folkrockia niin, ettei homma mene Jani Wickholmiksi - tai edes lähelle.

Debyytistä päätellen Saha on (ja tämä on oletukseni: vanhakantaisesti ja körttiläisesti) uskonnollinen, ja se näyttäytyy tälläkin levyllä musiikin laatua nostavana synkkyytenä, heti ensimmäisestä biisistä lähtien.

Topi Saha saattaa kuulostaa Radio Suomen hajuttomalta täyteartistilta, mutta kun laskee suojauksensa, Topi tekee vaikutuksen.

Pari ohilaukausta, mutta muuten Kolme veljee on todella hieno levy, jota suosittelen lämpimästi.